{"id":1450,"date":"2016-10-14T19:00:46","date_gmt":"2016-10-14T19:00:46","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=1450"},"modified":"2016-10-14T19:00:46","modified_gmt":"2016-10-14T19:00:46","slug":"rengastusta-ja-muutonseurantaa-sapin-kiireinen-viikonloppu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=1450","title":{"rendered":"Rengastusta ja muutonseurantaa – S\u00e4pin kiireinen viikonloppu"},"content":{"rendered":"

\"_K4_3577\"<\/a><\/p>\n

Kun Luvian edustalla, S\u00e4pin saaressa lasketaan aamulla verkkoja, niill\u00e4 harvemmin pyydet\u00e4\u00e4n kalaa. Lintujen syysmuutto on tuonut paikalle my\u00f6s rengastajat, jotka viritt\u00e4v\u00e4t verkkonsa pyyntikuntoon.<\/p>\n

– N\u00e4m\u00e4 ovat vakioverkkoja, ne lasketaan joka aamu auringon noustessa ja ne kootaan iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 yhden aikaan, kertoo rengastaja Kari M\u00e4ntyl\u00e4.<\/p>\n

Samalla osa S\u00e4pin lintuaseman v\u00e4est\u00e4 on siirtynyt rannalle ”staijaamaan”.<\/p>\n

– Se on muuton seurantaa, johon l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n joka aamu. Valoisa aika k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarkasti hy\u00f6dyksi, M\u00e4ntyl\u00e4 jatkaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"_K4_3579\"<\/a>
Rengastaja Kari M\u00e4ntyl\u00e4 virittelee lintuverkkoa.<\/figcaption><\/figure>\n

S\u00e4ppi on Porin Lintutieteellisen yhdistyksen lintuasema ja aktiivisia rengastajia yhdistyksell\u00e4 on arviolta noin kymmenkunta. Toiminta alkoi Suomessa 1913, professori Axel Palm\u00e9nin johdolla ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana maassamme on rengastettu\u00a0180\u00a0000\u2013260\u00a0000 lintua vuosittain.<\/p>\n

– Rengastuksen avulla saadaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa lintujen muuttoreiteist\u00e4 ja pesint\u00f6jen onnistumisesta, sanoo M\u00e4ntyl\u00e4 joka itse on rengastanut kymmeni\u00e4 tuhansia lintuja.<\/p>\n

– Viime vuosi oli huono pesint\u00f6jen kannalta. Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon paremmalta sill\u00e4 lintuja on, toteaa Juha Sj\u00f6holm, porilainen lintuharrastaja ja rengastaja.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"_K4_3713\"<\/a>
Pyrst\u00f6tiaiset saavat renkaan jalkaansa tottuneissa k\u00e4siss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n
\"_K4_3735\"<\/a>
Kuusitiaisen ”neuvolassa”. Siiven pituus mitataan ja merkit\u00e4\u00e4n kirjanpitoon<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Lauantaiaamup\u00e4iv\u00e4n aikana verkkoon j\u00e4\u00e4 punatulkkuja, talitiaisia, hippi\u00e4isi\u00e4, puukiipij\u00f6it\u00e4, punarintoja ja pyrst\u00f6tiaisia. Kokeneet rengastajat irroittavat linnut nopeasti verkoista ja osa siivekk\u00e4ist\u00e4 vied\u00e4\u00e4n ”toimistolle” mitattavaksi sek\u00e4 tarkempaa i\u00e4nm\u00e4\u00e4rityst\u00e4 varten. Kaikki merkit\u00e4\u00e4n muistiinpanoihin huolellisesti<\/p>\n

\"_K4_3677\"<\/a>
Punatulkkunaaraan ik\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n.<\/figcaption><\/figure>\n
\"_K4_3764\"<\/a>
Urpiainen on saanut ”toimistolla” renkaan jalkaansa ja Juha Sj\u00f6holm vapauttaa sen heti kuvauksen j\u00e4lkeen.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan, kello 13 menness\u00e4 yli sata lintua on saanut renkaan jalkaansa. Rengastajalla ei juuri taukoa ole.<\/p>\n

– Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, kertoo Sj\u00f6holm ja jatkaa kun verkkoon j\u00e4\u00e4 tundraurpiainen:<\/p>\n

– Harvinaisuudet ovat tietysti t\u00e4m\u00e4n harrastuksen suola. Erot ovat pieni\u00e4, mutta niihin harjaantuu. kun katselee tuhansia lintuja ja lintukuvia.<\/p>\n

\"_K4_3850_1\"<\/a>
Kokenut harrastaja erottaa pienetkin yksityiskohdat ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 lajin nopeasti.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"_K4_3610\"<\/a>
Punarinta on p\u00e4\u00e4ssyt M\u00e4ntyl\u00e4n tarkkaan kirjanpitoon.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Maallikko ei eroja juuri huomaa, mutta kokenut harrastaja tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 etsi\u00e4. Tuntomerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy etenkin nokasta, siivest\u00e4 ja pyrst\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Kun vakioverkot on koottu, rengastajat siirtyv\u00e4t yhdess\u00e4 muun lintuaseman miehityksen kanssa haravoimaan saarta, jossa on jo aikaisemmin havaittu ”ino”, eli\u00a0Phylloscopus inornatus: taigauunilintu.<\/p>\n

\"_K4_3784\"<\/a>
Juha Sj\u00f6holm, Matti M\u00e4kel\u00e4 ja Petteri M\u00e4kel\u00e4 etsint\u00e4ketjussa.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

– Meri pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein muuttavat linnut. Siksi etenkin rannikolla ja saaristossa muuttoaikaan tulee hyvi\u00e4 havaintoja, Sj\u00f6holm kertoo.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ketjuun tulee liikett\u00e4 kun niemen k\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 pieni pajulinnun n\u00e4k\u00f6inen lintu kiinnitt\u00e4\u00e4 miesten huomion.<\/p>\n

– Pallida, innostuu Petteri M\u00e4kel\u00e4, linnun l\u00f6yt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"_K4_3833_2\"<\/a>
Vaaleakultarinta.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Saaren tyrnipusikossa piileskelee vaaleakultarinta,\u00a0Iduna pallida joka k\u00e4rsiv\u00e4llisen odottelun j\u00e4lkeen tulee esille. Havainto on Suomen kuudes. Viesti l\u00f6yd\u00f6st\u00e4 l\u00e4htee nopeasti h\u00e4lytyksen\u00e4 muille harrastajille. Samana iltana saapuu jo veneellinen innokkaita lintuharrastajia paikalle.<\/p>\n

Sunnuntaina yhteysvene ajaa saareen seitsem\u00e4n kertaa. Osa tulijoista on l\u00e4htenyt aamulla Varkaudesta ja Joroisilta saakka liikkeelle p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen saareen n\u00e4kem\u00e4\u00e4n linnun. Tiistaihin menness\u00e4 linnun on n\u00e4hnyt jo noin 170 tyytyv\u00e4ist\u00e4 harrastajaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Lintu- Suomi- Lintu sanakirja, lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4:<\/p>\n