{"id":1294,"date":"2016-08-16T12:34:29","date_gmt":"2016-08-16T12:34:29","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=1294"},"modified":"2016-08-19T09:25:31","modified_gmt":"2016-08-19T09:25:31","slug":"suomessa-pitaisi-olla-vahintaan-800-sutta-sanoo-tuore-ruotsalaistutkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=1294","title":{"rendered":"Tutkimus: Suomessa pit\u00e4isi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 800 sutta"},"content":{"rendered":"

Tiedote. Julkaistu: 16.08.2016<\/p>\n

Tukholman yliopiston kes\u00e4ll\u00e4 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa pit\u00e4isi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 800 sutta ja Ruotsissa 1200, jotta susikanta s\u00e4ilyisi elinvoimaisena. Susipopulaatioiden v\u00e4lill\u00e4 pit\u00e4isi olla vaeltavia susia v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 sukupolvessa, jotta susikannan voisi katsoa olevan elinvoimainen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Matemaattinen mallinnus Fennoskandian ja Ven\u00e4j\u00e4n susipopulaatioista on toteutettu geneetikkojen ja matemaatikkojen yhteisty\u00f6n\u00e4 genetiikan professori Linda Laikren johdolla.
\n\"screenshot.27-05-2016<\/a>
\nTutkimuksessa Suomen, Ruotsin, Norjan, Ven\u00e4j\u00e4n Karjalan ja Koillis-Ven\u00e4j\u00e4n susipopulaatioita on tarkasteltu yhten\u00e4 kokonaisuutena. Fennoskandian eristyksiss\u00e4 olevan susipopulaatio tarvitsee kipe\u00e4sti Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suomeen ja edelleen Ruotsiin ja Norjaan vaeltavien susien tuomaa geneettist\u00e4 vaihtelua. Uudet yksil\u00f6t turvaisivat geenivirran Fennoskandiaan, mik\u00e4 ehk\u00e4isisi sis\u00e4siittoisuutta. Nykyisell\u00e4\u00e4n sudet eiv\u00e4t kuitenkaan pysty vaeltamaan maiden v\u00e4lill\u00e4. Koska kansainv\u00e4liset suojelusopimukset eiv\u00e4t sido Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, ovat Suomi, Ruotsi ja Norja avainasemassa Pohjois-Euroopan susikannan elinvoimaisuuden s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4 tulevaisuudessa.<\/p>\n

Luonto-Liitto, Suomen Susi ja Luonnonsuojeluliitto Tapiola ovat huolissaan Suomen ja Skandinavian susikannan tilasta ja tulevaisuudesta. \u201dTukholman yliopiston tutkimustulokset on syyt\u00e4 ottaa vakavasti my\u00f6s Suomen susipolitiikassa\u201d, Mari Nyyss\u00f6l\u00e4-Kiisla Luonto-Liitosta kehottaa.<\/p>\n

Tutkimus tukee k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 viime talven kannanhoidollinen sudenmets\u00e4stys heikensi merkitt\u00e4v\u00e4sti Suomen susikannan elinvoimaisuutta. Viime mets\u00e4stysvuonna kuoli yhteens\u00e4 78 sutta, joista 43 tapettiin kannanhoidollisessa mets\u00e4styksess\u00e4 ja 15 poliisin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4. Suomessa el\u00e4\u00e4 Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan reilu 200 sutta.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n

Tukholman yliopiston tutkimus: http:\/\/www.nature.com\/hdy\/journal\/vaop\/ncurrent\/full\/hdy201644a.html<\/a><\/p>\n

Mari Nyyss\u00f6l\u00e4-Kiisla, puheenjohtaja, Luonto-Liiton susiryhm\u00e4<\/p>\n

puh.\u00a0 045 125 8068, mari.nyyssola-kiisla@luontoliitto.fi<\/a><\/p>\n

Sami S\u00e4ynevirta, j\u00e4rjest\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Luonto-Liitto<\/p>\n

puh. 040 560 7303, sami.saynevirta@luontoliitto.fi<\/a><\/p>\n

Carina Lintula, Suomen Susi<\/p>\n

puh. 040 700 3511<\/p>\n

Sari Kantinkoski, Luonnonsuojeluliitto Tapiola<\/p>\n

puh. 050 594 4673<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tiedote. Julkaistu: 16.08.2016 Tukholman yliopiston kes\u00e4ll\u00e4 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa pit\u00e4isi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 800 sutta ja Ruotsissa 1200, jotta susikanta s\u00e4ilyisi elinvoimaisena. Susipopulaatioiden v\u00e4lill\u00e4 pit\u00e4isi olla vaeltavia susia v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 sukupolvessa, jotta susikannan voisi katsoa olevan elinvoimainen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Matemaattinen mallinnus Fennoskandian ja Ven\u00e4j\u00e4n susipopulaatioista on toteutettu geneetikkojen ja matemaatikkojen yhteisty\u00f6n\u00e4 genetiikan professori Linda Laikren […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1199,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,3,24,75],"tags":[],"class_list":["post-1294","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-susi","category-tiedotteet","category-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1294","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1294"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1294\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1303,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1294\/revisions\/1303"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1199"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1294"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1294"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1294"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}