{"id":1059,"date":"2016-04-18T17:08:37","date_gmt":"2016-04-18T17:08:37","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?p=1059"},"modified":"2016-04-18T17:16:28","modified_gmt":"2016-04-18T17:16:28","slug":"sudenkorvalla-tapiolan-kirjoituskilpailun-satoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?p=1059","title":{"rendered":"Sudenkorvalla – Tapiolan kirjoituskilpailun satoa"},"content":{"rendered":"

Luonnonsuojeluliitto Tapiola j\u00e4rjesti helmikuussa SUSI-aiheisen kirjoituskilpailun<\/a>, jonka palkintona oli 60\u20ac arvoinen Presentcard<\/a>– lahjakortti. Kilpailuun saapui m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4 kiitett\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyvinkin erilaisia tekstej\u00e4. Esiraati suoritti vaikean valinnan ja l\u00e4hetti pitk\u00e4llisen harkinnan j\u00e4lkeen 5 teksti\u00e4 eteenp\u00e4in. Kilpailun tuomari FT Leena Vilkka<\/strong> valitsi joukosta voittajan ja luonnehti valintaa vaikeaksi.<\/p>\n

-Kilpailu oli hirve\u00e4n tasav\u00e4kinen, mutta minuun vaikutti eniten voittajateksti, jossa oli jotain maagista kerroksellisuutta ja olisin halunnut lukea lis\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tarinaa.<\/p>\n

”Sudenkorvalla<\/em>” on Tuula Sipil\u00e4n<\/strong> kirjoittama lyhyt novelli, jossa kertoja kohtaa mets\u00e4n el\u00e4imen tyystin erilaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, ei pelokkaana, vaan uteliaana, kohdaten jotain tuntematonta, mutta silti tuttua.<\/p>\n

Sipil\u00e4 opiskelee luovaa kirjoittamista ja l\u00e4hestyi aihepiiri\u00e4 maagisen realismin kautta.<\/p>\n

– Luonto tarjoaa inspiraatiota ja halusin kokeilla t\u00e4llaista aihetta, Sipil\u00e4 kertoo.<\/p>\n

Tapiola onnittelee viel\u00e4 kerran kilpailun voittajaa ja kiitt\u00e4\u00e4 kaikkia osallistujia, sek\u00e4 tuomarina toiminutta Leena Vilkkaa! Kirjoituskilpailun 5 finalistiteksti\u00e4 julkaistaan vuoden 2016 kuluessa Tapiolan sivuilla.<\/p>\n

\"screenshot.18-04-2016<\/a><\/p>\n

Sudenkorvalla<\/h4>\n

Tuula Sipil\u00e4<\/em><\/p>\n

Kun ensimm\u00e4isen kerran kohtasimme, h\u00e4n kertoi olleensa mets\u00e4ll\u00e4. Mets\u00e4ss\u00e4, korjasin, ja uskoin auttavani yksin\u00e4ist\u00e4 muukalaista. H\u00e4n ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ollut t\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in. Vieras korostus kuului vahvana ja sanavalinta tuntui erikoiselta. H\u00e4n odotteli tyynesti pys\u00e4kill\u00e4. Ja vaikka illan sineen h\u00e4ipyv\u00e4 puistoalue alkoi aivan korttelin laidalta, ei kukaan n\u00e4ill\u00e4 kulmilla seisoskeleva sanoisi olleensa mets\u00e4ll\u00e4. Ajattelin h\u00e4nen odottavan bussia, ja jatkoin: Oletko keskustaan menossa?<\/p>\n

H\u00e4n ei vastannut, myh\u00e4ili vain levollisen n\u00e4k\u00f6isen\u00e4. Tunsin hienoista kateutta, niin tyytyv\u00e4iselt\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ytti el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n oli kaikesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4en kyll\u00e4inen ja nuoleskeli suupieli\u00e4\u00e4n. Silm\u00e4t kiilsiv\u00e4t vinosti sirrill\u00e4\u00e4n kuin ohiajavien autojen vilkkuvalot. Oli alkutalvi ja maa viel\u00e4 pehme\u00e4, pikkupedot vilistiv\u00e4t korvessa. Ketut ja kanalinnut. H\u00e4n tuijotteli taivaanrantaan ja hyrisi oudosti kuin auton moottori, vikisi haikeasti. Olin tunnistavinani s\u00e4velm\u00e4n entisaikojen iskelm\u00e4ksi, jossa ulvahdellen kaivattiin menetetty\u00e4 rakkautta.<\/p>\n

Vaikka kummallinen kulkuri veti puoleensa, siirryin loitommalle. Samalla huomasin nuhjuisen takin helmojen alta valahtavan jotain ja kysyin: anteeksi, pudotitko jotain? Erotin h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 viuhuvan harmaan h\u00e4nn\u00e4n, joka laahasi l\u00e4hell\u00e4 katuojaa. Vieras meni h\u00e4milleen ja suoristautui s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4neen\u00e4, kohottautui koko pituuteensa. H\u00e4n oli h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n pieni, vain v\u00e4h\u00e4n koiraa isompi mutta suoraryhtisempi. Ja vaikka tajusin h\u00e4net rotevaksi lajinsa edustajaksi, komeinta h\u00e4nen ulkomuodossaan olivat valppaina liikahtelevat korvat. En voinut olla tuijottamatta niit\u00e4, vaikka ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 se oli ep\u00e4kohteliasta.<\/p>\n

Kirjoita sudestasi, h\u00e4n k\u00e4hisi kumartuen askeleen l\u00e4hemm\u00e4ksi, kirjoita uusi polku ja anna el\u00e4m\u00e4n sy\u00f6d\u00e4 k\u00e4dest\u00e4si. El\u00e4imen, kuiskasin ep\u00e4r\u00f6iden niin kuin salaisuus lausutaan. Luulin h\u00e4nen taas sekoittavan sanojaan ja tarkoittavan itse\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 jotain petomaista h\u00e4ness\u00e4 oli. En silti halunnut \u00e4rsytt\u00e4\u00e4. Nolostuin, kun huomasin ajattelevani h\u00e4nt\u00e4 el\u00e4imellisen\u00e4. El\u00e4m\u00e4n, h\u00e4n toisti.<\/p>\n

Bussi tuli, ja nousimme siihen molemmat. P\u00e4\u00e4tin uteliaana katsoa mihin asti tuntematon matkustaisi, voisinhan sitten ajaa p\u00e4\u00e4tepys\u00e4kilt\u00e4 takaisin. Asetuin tarkkailuasemiin auton takaosaan. Seuraava pys\u00e4kki oli uimahallin kohdalla, ja \u00e4kki\u00e4 auto t\u00e4yttyi malttamattomina h\u00e4lisevist\u00e4 uimakoululaisista. Heill\u00e4 oli vett\u00e4 tihkuvat hiukset ja selk\u00e4repuissaan kloorin tuoksu, joka sadepilven tavoin levisi linja-autoon. Kosteus kutitteli sieraimiani ja aivastin. Kun silm\u00e4ni r\u00e4p\u00e4yksen kuluttua taas avautuivat, yritin katseellani poimia mielenkiintoni kohdetta, mutta en en\u00e4\u00e4 n\u00e4hnyt vierasta uimareiden takaa. Oliko h\u00e4n salakavalasti j\u00e4\u00e4nyt pois kesken matkan? Hypp\u00e4sin paikaltani ja manasin. Olin hukannut varjostettavani.<\/p>\n

Kun seuraavan kerran kohtasimme, oli melkein kev\u00e4t. Yll\u00e4tyin, kun n\u00e4in kaukana tutut, tylpp\u00e4k\u00e4rkiset korvat. Ne olivat saaneet punerrusta lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 auringosta ja liikahtelivat vaaleiden poskikarvojen lomasta. Hahmo istui penkill\u00e4 puiston laidalla yht\u00e4 vapaana ja valppaana kuin viimeksi n\u00e4hdess\u00e4mme. H\u00e4n oli yksin, mutta avasi silti h\u00e4peilem\u00e4tt\u00e4 olemuksensa ymp\u00e4rist\u00f6lleen. Muukalainen kohotti katsettaan l\u00e4hestyess\u00e4ni ja tuijotti tarkkaavaisesti. Vasta nyt huomasin, kuinka ter\u00e4v\u00e4nkeltaisina h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 hohtivat. L\u00e4hestyin varovasti, tervehdin v\u00e4h\u00e4n luimistellen. Samalla muistin miten h\u00e4n oli puhunut. Avasitko k\u00e4mmenesi, h\u00e4n kysyi, kohtasitko sutesi?<\/p>\n

Mihin h\u00e4visit silloin talvi-iltana, uskaltauduin lausumaan. Mutta h\u00e4n ei vastannut myh\u00e4ili vain, hyr\u00e4ili jotain tuttua s\u00e4velm\u00e4\u00e4. Olin tunnistavinani sen iskelm\u00e4ksi, jossa muisteltiin mennytt\u00e4 nuoruutta. Katsahdin alas ja huomasin, ett\u00e4 h\u00e4n oli leikannut h\u00e4nt\u00e4ns\u00e4, trimmannut itsens\u00e4 muodikkaaksi. Pitkien takinhelmojen ja karvareunuksen tilalla vipatti nyt p\u00f6rhe\u00e4 tupsu. Haluatko silitt\u00e4\u00e4, h\u00e4n k\u00f6hisi. Ojensin k\u00e4teni hitaasti ja kurotin sormeni vastaanottavaisiksi, my\u00f6ntyen. H\u00e4n nuolaisi k\u00e4denselk\u00e4\u00e4 nopeasti, ja tunsin kulmahampaiden kosketuksen viilt\u00e4v\u00e4n rystysten lomitse kuin verev\u00e4n\u00e4 virtaava mets\u00e4puro kev\u00e4tauringossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonnonsuojeluliitto Tapiola j\u00e4rjesti helmikuussa SUSI-aiheisen kirjoituskilpailun, jonka palkintona oli 60\u20ac arvoinen Presentcard– lahjakortti. Kilpailuun saapui m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4 kiitett\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyvinkin erilaisia tekstej\u00e4. Esiraati suoritti vaikean valinnan ja l\u00e4hetti pitk\u00e4llisen harkinnan j\u00e4lkeen 5 teksti\u00e4 eteenp\u00e4in. Kilpailun tuomari FT Leena Vilkka valitsi joukosta voittajan ja luonnehti valintaa vaikeaksi. -Kilpailu oli hirve\u00e4n tasav\u00e4kinen, mutta minuun vaikutti eniten voittajateksti, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":45,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[16,10,15],"tags":[66,26],"class_list":["post-1059","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-blogit","category-vieraskyna","tag-kirjoituskilpailu","tag-susi-2"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1059","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1059"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1059\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1066,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1059\/revisions\/1066"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/45"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1059"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1059"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1059"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}