![\"\"](\"https:\/\/tapiolary.com\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/screenshot.27-05-2016-14.55.00.jpg\")
<\/a>Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola, Luonnonsuojeluliitto Tapiolan (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 Liitto) paikallisj\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 antaa ministeri\u00f6n sille osoittaman lausuntopyynn\u00f6n Liitolle lausuttavaksi. Liitto ottaa lausuntopyynn\u00f6n k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen ja kiitt\u00e4\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6t\u00e4 lausuntopyynn\u00f6st\u00e4, lausuen asetusluonnoksesta ja -muistiosta seuraavaa:<\/p>\n<\/p>\n
<\/h4>\nAsetustekstist\u00e4<\/h4>\n
Asetusluonnoksessa on \u00a7 1 asetettu suurin sallittu saalism\u00e4\u00e4r\u00e4 20 susiyksil\u00f6\u00f6n, k\u00e4sitt\u00e4en yhteens\u00e4 4 laumaa. Lis\u00e4ksi \u00a7 2 s\u00e4\u00e4dett\u00e4isiin, ett\u00e4 poronhoitoalueen ulkopuolella tietoon tuleva muu susien kuolleisuus asetuksen voimassaoloaikana 31.hein\u00e4kuuta saakka, sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n asetuksessa s\u00e4\u00e4dettyyn enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, pois lukien ennen asetuksen voimaantuloa tapetut sudet. 2 \u00a7 2 momentissa s\u00e4\u00e4dett\u00e4isiin: \u201d Edell\u00e4 1 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4dettyyn m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ei lueta susia, jotka on saatu saaliiksi ennen t\u00e4m\u00e4n asetuksen voimaantuloa<\/em>\u201d. Asetusmuistiosta ei k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi, lasketaanko t\u00e4h\u00e4n vain tapetut yksil\u00f6t, eik\u00e4 esimerkiksi niit\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4, joille on mahdollisesti voimassa oleva poikkeuslupa tai poliisin m\u00e4\u00e4r\u00e4ys? Tulkinnanvaraisuuden v\u00e4ltt\u00e4miseksi t\u00e4m\u00e4 olisi syyt\u00e4 kirjata selv\u00e4sti itse asetustekstiin. Todettakoon viel\u00e4, ett\u00e4 asetus ei sido poliisia, joka poliisilain 16 \u00a7 nojalla voi antaa m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen suden tappamiseksi. Asetusluonnoksen 2 \u00a7 3 momentissa s\u00e4\u00e4dett\u00e4isiin: \u201d Edell\u00e4 1\u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4dettyyn m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n luetaan poliisin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 poistetut, liikenteess\u00e4 tai muutoin tietoon tulleet kuolleet sudet.\u201d<\/em> Tarkoitetaanko sanamuodolla \u201dmuutoin tietoon tulleet kuolleet sudet\u201d my\u00f6s mets\u00e4styslain 41 a \u00a7 1 momentin mukaisia lupia, jolloin samanaikaisesti my\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4 ne v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t 41 a \u00a7 3 momentin mukaista kiinti\u00f6t\u00e4?<\/p>\n Asetusmuistiosta ei k\u00e4y ilmi, mill\u00e4 menettelyll\u00e4 mahdollisesti jo my\u00f6nnetyt 41 a \u00a7 3 momentin mukaiset luvat peruutetaan<\/strong>, mik\u00e4li on k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 niin, ett\u00e4 kiinti\u00f6 on ylittym\u00e4ss\u00e4? Lain mukaan lupa voidaan peruuttaa vain poliisin tai rajavartioston esityksest\u00e4 (Mets\u00e4styslaki 41 e \u00a7): \u201d Suomen riistakeskus voi poliisin tai rajavartiolaitoksen esityksest\u00e4 peruuttaa voimassaolevan poikkeusluvan, jos poikkeusluvan saaja rikkoo t\u00e4m\u00e4n lain tai sen nojalla annettuja s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Sama koskee olennaista lupaehtojen rikkomista. Peruutetun poikkeusluvan saajalle ei my\u00f6nnet\u00e4 samana mets\u00e4stysvuonna uutta vastaavaa poikkeuslupaa ennen kuin aiemman poikkeusluvan peruuttaminen on lainvoimaisesti ratkaistu tai peruuttaminen kumotaan.<\/em>\u201d Luvan peruuttamisen edellytyksen\u00e4 on se, ett\u00e4 poikkeusluvan saaja rikkoo joko lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tai lupaehtoja. Lis\u00e4ksi Liitto huomauttaa, ett\u00e4 edellisen kannanhoidollisen \u201dkokeilun\u201d 2015-2016 aikana ilmeni vastaavassa tilanteessa vakavia ongelmia viranomaisten v\u00e4lisess\u00e4 tiedonkulussa, jolloin saaliiksi p\u00e4\u00e4tyi enemm\u00e4n susia kuin aikomus oli. Asiasta on Salpaussel\u00e4n syytt\u00e4j\u00e4nviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s (R 16\/3223) esitutkinnan rajoittamisesta, jossa syytt\u00e4j\u00e4 toteaa seuraavaa: \u201dAsiassa on riidatonta<\/em><\/strong>, ett\u00e4 ennen susien kaatoa poikkeusluvan perusteella olisi tullut selvitt\u00e4\u00e4<\/strong>, onko poikkeusluvan kohteena olevaan susilaumaan kohdistunut muuta kuolleisuutta. Kuolleisuus olisi pit\u00e4nyt huomioida<\/strong> j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 poikkeusluvassa mainitut sudet tappamatta silt\u00e4 osin kuin nelj\u00e4n suden kiinti\u00f6 olisi muutoin t\u00e4yttynyt.<\/em>\u201d Syytt\u00e4j\u00e4 jatkaa: \u201dT\u00e4ss\u00e4 tapauksessa vahinko ei ole aiheutunut yksitt\u00e4isen henkil\u00f6n laiminly\u00f6nnist\u00e4, vaan pikemminkin eri viranomaistahojen ja mets\u00e4st\u00e4jien v\u00e4lisist\u00e4 viestint\u00e4ongelmista<\/strong><\/em>\u2026\u201d Miten ministeri\u00f6 on varmistanut, ett\u00e4 aiemmin ilmi tulleet \u201dviestint\u00e4ongelmat\u201d eiv\u00e4t uusiudu, eik\u00e4 kiinti\u00f6ss\u00e4 asetettua m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 siten ylitet\u00e4?<\/p>\n <\/p>\n Ministeri\u00f6n ilmoittama p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4: \u201d Suotuisalla suojelun tasolla olevan susikannan rajoitetulla mets\u00e4styksell\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n susikannan kasvua ja pyrit\u00e4\u00e4n siten v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n susikantaan liittyvi\u00e4 sosioekonomisia konflikteja ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n suden hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 niin, ett\u00e4 susikannan suotuisa suojelutaso voidaan turvata<\/em>\u201d noudattelee suden kannanhoidollisen mets\u00e4styksen valmistelu- ja ohjausty\u00f6ryhmien kehittelem\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jota oli mm. 28.4.2020 pohdittu runsaasti:<\/p>\n Puheenjohtaja totesi, ett\u00e4 geneettisen monimuotoisuuden mittarit ovat varmasti t\u00e4rkeit\u00e4. Puheenjohtaja kysyi, mit\u00e4 muita p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 voisi l\u00f6yty\u00e4 kuin laittoman tappamisen ehk\u00e4iseminen.<\/em><\/p>\n Timo Leskinen (MTK) totesi, voisiko mets\u00e4styksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla suden ihmisarkuuden lis\u00e4\u00e4minen, mik\u00e4 liittyisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n rinnakkaiselon edist\u00e4miseen ja v\u00e4hent\u00e4isi vahinkoja sek\u00e4 pelkoja.<\/em><\/p>\n Mikael Luoma (Suomen riistakeskus) totesi, voisiko yksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla susitihentymien purku esimerkiksi siell\u00e4, miss\u00e4 on monta laumaa ja laumat ovat l\u00e4hekk\u00e4isi\u00e4.<\/em><\/p>\n Sami Niemi totesi, ett\u00e4 Leskisen ehdotusta voidaan hyvin jatkoty\u00f6st\u00e4\u00e4. Niemi kysyi Luoman ehdotukseen liittyen, mit\u00e4 sill\u00e4 haetaan. Puheenjohtaja totesi, ett\u00e4 pit\u00e4isi pohtia, mik\u00e4 on tihentym\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4.<\/em><\/p>\n Mikael Luoma totesi, ett\u00e4 on esitetty monia hyvi\u00e4 ajatuksia. Luoma kysyi, voisiko p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla kombinaatio \u2013 eli ei yht\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vaan yhdistelm\u00e4. Monitavoitteinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, jossa samaan aikaan pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n salamets\u00e4styst\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4. Eli tavoitteet olisivat kohtien a-d ulkopuolelta.<\/em><\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6 on l\u00e4htenyt siit\u00e4, ett\u00e4 asetetaan l\u00e4ht\u00f6kohdaksi susien tappaminen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen on mietitty, miten tavoitteeseen voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 siin\u00e4 ahtaassa raamissa, jollaiseksi luontodirektiivin artikla 16 osoittautui. Muistiossa onkin j\u00e4lleen listattu kiinti\u00f6t\u00e4 perustelemaan l\u00e4hes kaikki maan ja taivaan v\u00e4lilt\u00e4. Liitto kehottaa riistahallintoa j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 ei ole tarvetta noteerata jokaista tappamisen tahtotilan ilmaisua siin\u00e4 pelossa, ett\u00e4 vapaaehtoinen ty\u00f6panos menetet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Asetusmuistiosta ei k\u00e4y ilmi, mit\u00e4 tosiasiallisesti muita tyydytt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja on k\u00e4yty l\u00e4pi ministeri\u00f6n asettamaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi. Ministeri\u00f6 on ihastunut ehdottomaan suurpetoja koskevissa asetusmuistioissaan lajien siirtoa direktiivin liitteest\u00e4 IV liitteeseen V, mik\u00e4 menettely tulisi olla hyvin ministeri\u00f6n tiedossa. Suden osalta Suomessa on poronhoitoalueella osoitus siit\u00e4, miten lajille k\u00e4y, kun sen mets\u00e4stys voidaan sallia. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suden siirt\u00e4minen liitteest\u00e4 toiseen tarkoittaisi lajin h\u00e4vityst\u00e4.<\/p>\n \u201dSosioekonomisen konfliktin\u201d osalta puuttuu tarkempi tieteellinen tutkimus ja m\u00e4\u00e4rittely, jollainen EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun C-674\/17 mukaan tulisi olla tehty. Konflikti on olemassa, mutta mm. taloudellisia vaikutuksia voidaan kompensoida korvauksilla ja konfliktin useita eri osa-alueita on ratkaistavissa t\u00e4ysin muiden tyydytt\u00e4vien ratkaisuiden avulla. S\u00e4hk\u00f6istetyt petoaidat laidunel\u00e4inten turvana v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t konfliktia, kun petoel\u00e4imet ja karja pysyv\u00e4t eri puolilla laidunta.<\/p>\n Lis\u00e4ksi ministeri\u00f6n tulkinta sosiaalisista syist\u00e4 on painottava, jolloin peruste ei sovi e-alakohdan soveltamisalaan, vaan c-alakohdan. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on edelleen kaikkea muuta kuin tarkoin m\u00e4\u00e4ritelty.<\/p>\n On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 susista ei pidet\u00e4. Ministeri\u00f6n k\u00e4rken\u00e4 on kuitenkin koko 2000-luvun kulkenut enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n susien tappaminen ja vaihtoehtoiset toimet ovat joko j\u00e4\u00e4neet tappamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien toimien jalkoihin, tai puuttuneet kokonaan metodivalikoimasta. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 sudenhoitosuunnitelman p\u00e4ivityksess\u00e4 2019[1]<\/a> on esitelty kannanhoidollisen mets\u00e4styksen ohella kaksi muuta hanketta, joiden vaiheista ei ole tietoa: viestint\u00e4hanke ja riistavahinkokeskus. Niin ik\u00e4\u00e4n vuoden 2015 kannanhoitosuunnitelman[2]<\/a> p\u00e4ivityksess\u00e4 oli runsaasti muita hankkeita, kuten esimerkiksi Suden karkotusten vaikuttavuus- hanke (liite 6), Reviiriarvokauppa (liite 9) ja riistakamerakuvien hy\u00f6dynt\u00e4minen (liite 4). Edell\u00e4 mainittujen hankkeiden toteutuksesta, vaiheista tai tilasta ei ole annettu mit\u00e4\u00e4n tietoa.<\/p>\n Tieteellinen tutkimus ei osaltaan tue sit\u00e4 ministeri\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtaa, ett\u00e4 susien tappaminen lis\u00e4isi niiden sosiaalista hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4. Sit\u00e4 vastoin mm. Hogberg, ym. (2016)[3]<\/a> totesivat, ett\u00e4 susien tappaminen lis\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 hallintoa kohtaan. Samansuuntaiseen tulokseen p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Browne-Nu\u00f1ez[4]<\/a> et al. 2015: \u201cPre- and post-survey results showed majorities of respondents held negative attitudes toward wolves with no decrease in inclination to poach<\/em>.\u201d Chapronin ja Trevesin (2016)[5]<\/a> mukaan tappamisen salliminen saattaa jopa lis\u00e4t\u00e4 mets\u00e4styksen lieveilmi\u00f6it\u00e4, kuten salamets\u00e4styst\u00e4. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan, on erityisesti huomioitava ennalta varautumisen periaate ja huomioitava tapaukset, milloin tieteellinen tieto on ristiriitaista.<\/p>\n Kappale 45: \u201dT\u00e4llaisessa tilanteessa kansallisen viranomaisen on, kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 62 kohdassa todennut, esitett\u00e4v\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 tieteellisi\u00e4 tietoja ja tarvittaessa my\u00f6s vertailevia tietoja<\/strong> kannanhoidollisen mets\u00e4styksen vaikutuksista suden suojelun tasoon sen olettaman tueksi, ett\u00e4 kannanhoidollisen mets\u00e4styksen salliminen todella voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 laitonta tappamista ja ett\u00e4 se voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sit\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 sill\u00e4 on my\u00f6nteinen nettovaikutus susikannan suojelun tasoon, ottamalla t\u00e4ss\u00e4 huomioon my\u00f6nnett\u00e4viksi aiottujen poikkeuslupien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja uusimmat arviot laittoman pyynnin m\u00e4\u00e4rist\u00e4<\/em>.\u201d Lis\u00e4ksi asetusmuistiosta puuttuu se, miten t\u00e4m\u00e4n toimen vaikuttavuutta aiotaan seurata tai tutkia. Direktiivin e-alakohdan k\u00e4yt\u00f6n edellytys on se, ett\u00e4 toimenpiteell\u00e4 ei saa olla negatiivista nettovaikutusta. Asetusmuistiosta puuttuvat t\u00e4lt\u00e4 osin kaikki tarkat laskelmat.<\/p>\n Ennakkoratkaisu edellytti valvontaa tosiasiallisesti, jolloin asetusmuistioon kirjattu j\u00e4lkik\u00e4teinen valvonta ei t\u00e4yt\u00e4 direktiivin vaatimuksia. Valvonta on keskeinen osa e-alakohdan poikkeamaperustetta. Ministeri\u00f6n tulisikin ensisijaisesti huolehtia, ett\u00e4 er\u00e4valvonnan ja poliisin resurssit ajantasaiseen valvontaan ja mahdollisiin toimenpiteisiin olisivat edes auttavasti riitt\u00e4v\u00e4t. Mets\u00e4hallituksen er\u00e4valvonnalla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kohtuuttoman suuret alueet valvottavanaan henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. V\u00e4h\u00e4inen henkil\u00f6resurssi vaikeuttaa valvontaa ja t\u00e4m\u00e4 tunnetusti lis\u00e4\u00e4 mahdollisuutta my\u00f6s rikolliseen toimintaan. Lis\u00e4ksi er\u00e4tarkastajien valtuuksia tulisi ulottaa my\u00f6s yksityismaille. Er\u00e4tarkastajien resurssi on suhteessa muuhun valvontaresurssiin huomattavasti parempi, koska heill\u00e4 on paremmat edellytykset mm. maasto-olosuhteissa toimimiseen.<\/p>\n Korjatussa asetusmuistiossa s.16 mainitaan: \u201d Kannanhoidollinen mets\u00e4stys voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lammas- ja muiden kotiel\u00e4intilojen vahinkoja, mik\u00e4li mets\u00e4stys kohdennetaan tai kohdentuu vahinkoa aiheuttaviin yksil\u00f6ihin.\u201d<\/em> T\u00e4m\u00e4 on toiveajattelua, koska merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vahinkoa aiheuttaviin yksil\u00f6ihin voidaan parhaiten puuttua b-poikkeamaperusteen mukaisessa suojelusta poikkeamisessa. Mainittakoon, ett\u00e4 ministeri\u00f6 on maininnut aiemmin, vuoden 2015 kannanhoitosuunnitelmassa, ettei suotuisaa suojelun tasoa voida saavuttaa \u201dtiukan suojelun\u201d puitteissa. Sanottakoon, ett\u00e4 mm. t\u00e4m\u00e4 ministeri\u00f6n viljelem\u00e4, mihink\u00e4\u00e4n perustuva olettama on osoittautunut v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi susikannan kasvaessa ja mm. SusiLife-hankkeen toimien k\u00e4ynnistyess\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n EU-tuomioistuimen edellytt\u00e4m\u00e4 tieteellinen ja tarkka arvio siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi ei olisi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 muita tyydytt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, puuttuu asetuksen perustelumuistiosta. T\u00e4llaisenaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei t\u00e4yt\u00e4 luontodirektiivin 16 (1e) artiklan perusteita poiketa 20 suden suojelusta.<\/p>\n <\/p>\n Ehk\u00e4 suurin ristiriita ministeri\u00f6n muistiossa on suden suotuisan suojelutason osalta, jonka viitearvoksi on nyt pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ministeri\u00f6n n\u00e4kemyksen mukaan annettu 28 laumaa ja pienin elinvoimainen populaatio (PEP) on ilmoitettu olevan 14.<\/p>\n Ministeri\u00f6 antoi Luonnonvarakeskukselle (Luke) teht\u00e4v\u00e4ksi valmistella suden suotuisan suojelutason viitearvot. Luke on ilmoittanut, ett\u00e4 ty\u00f6 valmistuu syksyll\u00e4 2022. [6]<\/a> Luke antoi 2.9.2021 v\u00e4liraportin, mink\u00e4 j\u00e4lkeen maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n ensimm\u00e4isen asetusluonnoksen j\u00e4lkeen viitearvojen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 ilmeni ohjelmointivirhe. [7]<\/a> Koska laskenta on ilmeisen keskener\u00e4inen, ei annettuihin tuloksiin siten voida luottaa ja t\u00e4m\u00e4n Luke toi julki my\u00f6s v\u00e4liraportissaan. Virheen mahdollisuutta korostaa entisest\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 noin viikon laskennan aikana oli ministeri\u00f6n asetusluonnoksessaan ilmoittama lukema jo muuttunut ylitt\u00e4en 10% todenn\u00e4k\u00f6isyyden. Asetusmuistiosta k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi viitearvojen poliittinen luonne, joka ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pohjaa siis tieteelliseen tietoon, jota EU-tuomioistuin kuitenkin ennakkoratkaisussaan edellytt\u00e4\u00e4. Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Katja Holmala Liitolle antamassa vastauksessaan yhdistyksen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietopyynt\u00f6\u00f6n sanoo ministeri\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n \u201dRuotsin mallin\u201d olevan l\u00e4hinn\u00e4 poliittinen: \u201d Ministeri\u00f6 viittaama ”Ruotsin malli” ei tarkoita tilastollista mallia vaan toimintamallia, jossa PEP arvo kerrotaan jollakin kertoimella, ja ko. kerroin on poliittiseen\/yhteiskunnalliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon (ei tieteeseen) perustuva. Viimeksi tehdyss\u00e4 viitearvon m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 Ruotsissa, PEP oli kerrottu luvulla<\/em> 2.\u201d[8]<\/a><\/p>\n Huomautettakoon t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 lis\u00e4ksi suotuisa suojelutaso vahvistetaan artikla 17 mukaisessa menettelyss\u00e4.<\/p>\n Ministeri\u00f6n asetusmuistiossaan esitt\u00e4m\u00e4 PEP on ilmoitettu olevan 14 perhelaumaa ja suotuisaksi suojelutasoksi on siten saatu kertomalla t\u00e4m\u00e4 luku kahdella, 28 perhelaumaa, joka on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n k\u00e4tev\u00e4sti t\u00e4sm\u00e4lleen sama m\u00e4\u00e4r\u00e4, kuin Luken kannanarviossa maaliskuussa 2021. Ministeri\u00f6 on siis p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt runnoa Suomen susikannan paperilla suotuisaksi. Tieteellinen tieto ei tue<\/strong> t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavoin.<\/p>\n Ensinn\u00e4kin ministeri\u00f6n \u201dmalli\u201d on puhtaasti demografinen, eli pohjautuu syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen. \u201dMalli\u201d on ristiriidassa kaikissa kolmessa kannanhoitosuunnitelmassa esitettyjen minimikanta-arvioiden kanssa. Minimikanta, eli pienin elinvoimainen susikanta oli vuoden 2005 kannanhoitosuunnitelmassa 20 perhelaumaa, ja kahdessa my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 25 perhelaumaa, koska lukua jouduttiin tarkistamaan susien muuttoliikkeen (Ven\u00e4j\u00e4) alhaisuuden vuoksi. Asetusmuistiossa s. 12 sanotaan seuraavaa: \u201dLUKE kuitenkin totesi vuonna 2014, ett\u00e4 evolutiivisella aikaskaalalla suositus 50 yksil\u00f6n tehollisesta koosta ei riit\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n populaation evolutiivista potentiaalia sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, ja teoreettiselta pohjalta on esitetty, ett\u00e4 tehollisen populaatiokoon pit\u00e4isi laajemmalla maantieteellisell\u00e4 skaalalla olla yli 500 yksil\u00f6\u00e4<\/em>.\u201d T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 olisi hyv\u00e4 olla saatavilla diaarinumeroitu dokumentti, tai alaviite, jotta voitaisiin arvioida miss\u00e4 kontekstissa n\u00e4in on lausuttu. Samoin edemp\u00e4n\u00e4 mainittu: \u201dLis\u00e4ksi LUKE katsoi, ett\u00e4 kannan elinvoimaisuuden arviointi ei pit\u00e4isi perustua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n geneettisen riskin arviointiin, vaan my\u00f6s laumapohjaiseen demografiseen elinkykyanalyysiin<\/em>.\u201d L\u00e4hdetieto asiasta puuttuu, mutta arviota tehollisen populaatiokoon yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 (n. 500) kyll\u00e4kin tukee muu tutkimustieto. T\u00e4m\u00e4nhetkiseen, ministeri\u00f6n asettamaan viitearvoon (14 laumaa) n\u00e4hden tieto on nyt hyvinkin ristiriitaista.<\/p>\n Ministeri\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 10% h\u00e4vi\u00e4misriski on sama, kuin IUCN:n, mutta on huomattava, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n h\u00e4vi\u00e4misriskiin on kohdistunut suurta kritiikki\u00e4: \u201d Most conservation biologists consider that an acceptable risk of extinction should be less than 5%<\/strong> over 100 years (Flather et al. 2011)\u201d<\/em>[9]<\/strong><\/em><\/a> Niin ik\u00e4\u00e4n puhtaasti demografinen malli on my\u00f6s ongelmallinen: \u201d For example, basing a PVA on an exponential growth model for a species like the wolf is simply not useful for conservation applications<\/strong>, as in the first of the 3 models estimated. From a conservation perspective, a demographic model that is independent of habitat covariates is not useful or reasonable<\/strong>. We cannot forecast well with demographic models, but we can anticipate future habitat management reasonably well (why else would major timber corporations retain forest modellers?)<\/em>.\u201d[10]<\/a> Niin ik\u00e4\u00e4n malli ei huomioi genetiikan mukanaan tuomia haasteita: \u201cTherefore, a PVA that deals only with demographic and environmental stochasticity while ignoring other available information of relevance to extinction risk is not consistent with this criterion<\/strong><\/em>.\u201d[11]<\/a> Kapean geenipoolin ongelmat on demonstroitu mm. Isle Royalen tapauksessa, joka on toki \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen, mutta hyvin konkreettinen:<\/p>\n \u201d The wolves on Isle Royale once numbered as many as 50. But they have been mostly isolated for generations and the population has been overrun with spinal defects, likely from inbreeding. The possible pup seen this winter also displayed an abnormally short tail with raccoon like stripes and a hunched back\u2014perhaps due to the lack of genetic diversity. \u201cIt [didn\u2019t] look particularly healthy\u201d in February, Vucetich says, and may be dead by now<\/em>.\u201d[12]<\/a> <\/p>\n Edell\u00e4 mainittua tukee my\u00f6s Luonnonvarakeskuksen n\u00e4kemys asiasta: \u201cAlustavien tulosten perusteella Suomen nykyinen susikanta on liian pieni s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen geneettisen elinvoimaisuutensa<\/em><\/p>\n \u2192 Alustava Suomen susikannan pienin elinvoimainen populaatiokoko = 500 yksil\u00f6\u00e4<\/strong> (nykyinen aineisto)<\/em><\/p>\n \u2192 Luku voisi olla pienempi, mik\u00e4li tulomuuttoa geneettisesti monimuotoisemmasta populaatiosta on tarpeeksi<\/em>\u201d[14]<\/a> Tulokset ovat linjassa aiemmin esitettyjen minimikanta-arvioiden kanssa, sek\u00e4 saman suuntaiset Tukholman yliopiston (Laikre ym. 2016)[15]<\/a> vertaisarvioidun tutkimuksen kanssa, jonka mukaan Suomessa tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 800 sutta<\/strong>, jotta kanta voisi s\u00e4ily\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 elinvoimaisena.<\/p>\n <\/p>\n Niin ik\u00e4\u00e4n ministeri\u00f6n mainostama \u201dRuotsin malli\u201d, ei sek\u00e4\u00e4n ole ollut ristiriidaton<\/strong>, vaan lukema on vaihdellut, l\u00e4hinn\u00e4 poliittisia tarkoitusperi\u00e4 palvellen. Tutkijoiden n\u00e4kemykset ovat aikain saatossa vaihdelleen hyvinkin paljon prosessin eri vaiheissa sek\u00e4 suotuisasta suojelutasosta, ett\u00e4 migraation osalta:<\/p>\n \u201d Uppsala universitet och l\u00e4nsstyrelserna i Kronobergs, Sk\u00e5ne och Dalarnas l\u00e4n delar utredningens f\u00f6rslag om referensv\u00e4rdet 450 vargar<\/strong><\/em>.\u201d[16]<\/a><\/p>\n \u201d Given that FCS for the wolf cannot be achieved within the Scandinavian peninsula, what should Scandinavia\u2019s contribution to the extended population be? It will be close to impossible to give an exact figure for this, since it depends on a number of factors, for instance the sizes of the Scandinavian, Finnish and Russian subpopulations, the level of gene flow between them and the area of suitable habitat found in the different countries. Considering only the size of the countries\/regions (Sweden: 450 000 km2; Norway: 324 000 km2; Finland: 338 000 km2; Kola-Karelia with neighbouring provinces: 840 000 km2), a population of 3 000 wolves divided equally would give Sweden 700<\/strong>, Norway and Finland 500<\/strong> each and Russia 1 300 animals. However, taking the amount of suitable habitat, human habitations and infrastructure into account, the available areas would have to be adjusted substantially<\/em>.\u201d [17]<\/a><\/p>\n \u201cIn neither of the above cases is the genetically effective size even close to the target of an effective size<\/strong> of Ne = 500 recommended for long term viability which is implied by FRP (Favourable Reference Population; Evans & Arvela 2011).\u201d[18]<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n \u201cI think the main conclusion is clear: a necessary minimum size of about 350\u2013400 with 3 effective immigrants per generation.<\/strong> This should maintain currently agreed minimum levels of genetic diversity as well as prevent inbreeding<\/em>.\u201d[19]<\/a><\/p>\n \u201cIf there, despite all efforts is no further immigration of wolves, the population should retain at least 95 % of its present genetic variation for the next 100 years, which would need a minimum effective population of 200, giving a total population of 600 \u2013 800<\/strong><\/em>.\u201d[20]<\/a><\/p>\n \u201cOm den svenska vargpopulationen forts\u00e4tter att vara liten kan vi f\u00f6rv\u00e4nta oss en \u00f6kad spridning av enskilda, negativa anlag som leder till sjukdomar och skador. F\u00f6r att sannolikheten att skadliga recessiva arvsanlag \u00f6kar i frekvens ska vara rimligt l\u00e5g (t.ex. mindre \u00e4n 25%) kr\u00e4vs en genetisk effektiv storlek om c. 100-200, vilket motsvarar c. 500-1000 vargar<\/strong><\/em>.\u201d[21]<\/a><\/p>\n \u201cDet \u00e4r n\u00f6dv\u00e4ndigt f\u00f6r att s\u00e4nkningen av inavelsgraden ska bli best\u00e5ende och inte alltf\u00f6r mycket genetisk variation ska f\u00f6rloras. Som ett provisoriskt referensv\u00e4rde f\u00f6r den svenska delen av det skandinaviska vargbest\u00e5ndet f\u00f6resl\u00e5r utredningen 450 vargar<\/strong>.\u201d[22]<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n \u201cF\u00f6r det l\u00e4gsta kravet som b\u00f6r st\u00e4llas upp f\u00f6r ett kortsiktigt bevarande, dvs. att arten skall finnas kvar inom de n\u00e4rmaste 100 \u00e5ren, anser gruppen att det beh\u00f6vs \u00e5tminstone 500 individer av lo, j\u00e4rv, varg<\/strong> och kungs\u00f6rn samt 800 individer av bj\u00f6rn.\u201d[23]<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n <\/em><\/p>\n Edell\u00e4 esitetty huomioiden, tieteellinen n\u00e4ytt\u00f6 ei tue ministeri\u00f6n n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen susikannan pienin elinvoimainen populaatio voisi mitenk\u00e4\u00e4n olla 14 laumaa, saati ett\u00e4 suotuisa suojelutaso olisi saavutettu. Koska puhutaan tosiasiallisesti yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n pienest\u00e4 susikannasta, suotuisan suojelutason viitearvot eiv\u00e4t tule toteutumaan pelk\u00e4ll\u00e4 demografisella mallilla, koska pienen populaation uhka on vahvasti geneettinen. Kuten Luken viitearvolaskentaa koskevassa \u201dty\u00f6kalut\u201d-osiossa sanotaan: \u201d Tarvitaan p\u00e4\u00e4t\u00f6s l\u00e4ht\u00f6kohdista, joilla viitearvo lasketaan. Yhteiskunnallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s, ei tieteellist\u00e4 perustetta.\u201d[24]<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n Sen sijaan, niin sanotun suden kannanhoidollisen mets\u00e4styksen aloittamista tukee seuraava poliittinen tavoite: ministeri Lepp\u00e4 ilmoitti 3.11.2021 asettuvansa ehdolle aluevaaleissa maakunnassaan Etel\u00e4-Savossa (kuva 1).<\/p>\n <\/p>\n Yhteenvetona Luonnonsuojeluliitto Tapiola ry esitt\u00e4\u00e4, ettei suden 41 a\u00a7 3 momentin mukaiseen, niin sanottuun kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen ole laissa s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4, tai tieteellisi\u00e4 perusteita. Asetuksen valmistelu on puutteellinen jo keskener\u00e4isen viitearvion laskennankin johdosta, eik\u00e4 suotuisalle suojelutasolle ole voitu osoittaa uskottavaa tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi edellisen kannanhoidollisen \u201dkokeilun\u201d aikana ilmeni huomattavia puutteita, joiden huomioimisesta ja ratkaisusta ei asetusmuistiossa sanota mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Suden suojelusta poikkeamiselle mets\u00e4styslain 41 a\u00a7 3 momentin nojalla ei ole edellytyksi\u00e4. Nyt suunnitellulla tavalla mets\u00e4stys ei ole luontodirektiivin mukainen.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n [1]<\/a> https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161865\/MMM_2019_24.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n [2]<\/a> https:\/\/mmm.fi\/documents\/1410837\/1720364\/Suomen_susikannan_hoitosuunnitelmat.pdf\/cf2138e7-6a9b-4955-9b93-d719c734590f<\/p>\n [3]<\/a> Hogberg, ym. 2016: Changes in attitudes toward wolves before and after an inaugural public<\/p>\n hunting and trapping season: early evidence from Wisconsin\u2019s wolf range<\/p>\n [4]<\/a> Browne-Nu\u00f1ez et al. 2015; Tolerance of wolves in Wisconsin: A mixed-methods examination of policy effects on attitudes and behavioral inclinations<\/p>\n [5]<\/a> Chapron, Treves 2016: Blood does not buy goodwill: allowing culling increases poaching of a large carnivore<\/p>\n [6]<\/a> https:\/\/www.luke.fi\/uutinen\/susikannan-suotuisan-suojelutason-viitearvojen-maarittely-etenee-valiraportti-syksylla-2021\/<\/p>\n [7]<\/a> https:\/\/www.luke.fi\/uutinen\/luke-havaitsi-ohjelmointivirheen-susikannan-suotuisan-suojelutason-viitearvon-laskennassa\/<\/p>\n [8]<\/a> Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtajan Katja Holmalan vastaus s\u00e4hk\u00f6postitse Liiton esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietopyynt\u00f6\u00f6n 16.11.2021.<\/p>\n [9]<\/a> Demographic Viability of the Scandinavian Wolf Population A report by SKANDULV<\/p>\n Guillaume Chapron, Henrik Andr\u00e9n, H\u00e5kan Sand & Olof Liberg 2012<\/p>\n [10]<\/a> Prof. Mark Boyce, University of Alberta<\/p>\n Department of Biological Sciences, CCIS 1-271, University of Alberta, Edmonton T6G 2E9, CANADA, boyce@ualberta.ca<\/a>. (Kommentti Demographic Viability of the Scandinavian Wolf Population A report by SKANDULV<\/p>\n Guillaume Chapron, Henrik Andr\u00e9n, H\u00e5kan Sand & Olof Liberg 2012)<\/p>\n [11]<\/a> Prof. Linda Laikre, Stockholm University<\/p>\n Division of Population Genetics, Stockholm University, S-106 91 Stockholm, Sweden, (Kommentti Demographic Viability of the Scandinavian Wolf Population A report by SKANDULV Guillaume Chapron, Henrik Andr\u00e9n, H\u00e5kan Sand & Olof Liberg 2012)<\/p>\n [12]<\/a> Inbred wolf population on Isle Royale collapses But other wolves adopt a new Lake Superior island By Christine Mlot (Science 2015)<\/p>\n [13]<\/a> Genomic Variation of Inbreeding and Ancestry in the Remaining Two Isle Royale Wolves. Philip W. Hedrick, Marty Kardos, Rolf O. Peterson, and John A. Vucetich 2016<\/p>\n [14]<\/a> https:\/\/www.luke.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/09\/Alustavat-geneettiset-tulokset.pdf<\/p>\n [15]<\/a> Metapopulation effective size and conservation genetic goals for the Fennoscandian wolf (Canis lupus) population<\/p>\n L Laikre, F Olsson, E Jansson, O H\u00f6ssjer & N Ryman<\/p>\n [16]<\/a> Regeringens proposition 2012\/13:191 En h\u00e5llbar rovdjurspolitik Prop. 2012\/13:191<\/p>\n [17]<\/a> Evaluation of the conservation genetic basis of management of grey wolves in Sweden<\/p>\n Michael M\u00f8ller Hansen, Aarhus University, Denmark, Liselotte Wesley Andersen, National Environmental Research Institute, Aarhus University, Denmark, Jouni Aspi, University of Oulu, Finland, Richard Fredrickson, University of Montana, Missoula, USA (Rovdjurens bevarandestatus Delbet\u00e4nkande av RovdjursutredningenStockholm 2011)<\/p>\n [18]<\/a> Prof.s Eeva Jansson, Nils Ryman & Linda Laikre (Stockholm University): (Additional Population Viability Analysis of the Scandinavian Wolf Population REPORT 6639 \u2022 JULY 2015 MICHAEL W. BRUFORD)<\/p>\n [19]<\/a> Dr Sean Hoban (University of Tennessee): (Additional Population Viability Analysis of the Scandinavian Wolf Population REPORT 6639 \u2022 JULY 2015 MICHAEL W. BRUFORD)<\/p>\n [20]<\/a> Genetic aspects of viability in small wolf populations – with special emphasis on the Scandinavian wolf population Naturv\u00e5rdsverket, Liberg 2002<\/p>\n [21]<\/a> F\u00f6rslag p\u00e5 \u00e5tg\u00e4rder f\u00f6r att st\u00e4rka den genetiska situationen f\u00f6r den svenska vargstammen. Ett uppdrag fr\u00e5n Naturv\u00e5rdsverket: Olof Liberg & H\u00e5kan Sand, Sveriges Lantbruksuniversitet, Grims\u00f6 Forskningsstation. P\u00e4r Forslund, Sveriges Lantbruksuniversitet, Inst. f\u00f6r Ekologi, Linda Laikre & Nils Ryman, Stockholms universitet, Zoologiska Inst.\/ Populationsgenetik, Mikael \u00c5kesson & Staffan Bensch, Lunds universitet, Ekologiska Inst. 2009<\/p>\n [22]<\/a> Rovdjurens bevarandestatus Delbet\u00e4nkande av Rovdjursutredningen. Stockholm 2011<\/p>\nAsetusmuistiossa ilmoitetusta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 suojelusta poikkeamiseen<\/h4>\n
\nKappale 66: \u201dT\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on korostettava my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 SEUT 191 artiklan 2 kohdassa vahvistetun ennalta varautumisen periaatteen mukaan on niin, ett\u00e4 jos parhaiden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien tieteellisten tietojen<\/strong> tarkastelun perusteella ei saada varmuutta siit\u00e4, vahingoittaako t\u00e4llainen poikkeus tietyn uhanalaisen lajin kantojen suotuisan suojelun tason s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 tai ennalleen saattamista vai ei, j\u00e4senvaltion on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 poikkeus hyv\u00e4ksym\u00e4tt\u00e4 tai luovuttava sen toimeenpanosta<\/em>.\u201d<\/p>\nSuotuisa suojelun taso<\/h4>\n
\n\u201cInbreeding, relatedness, and ancestry have traditionally been estimated with pedigree information, however, molecular genomic data can provide more detailed examination of these properties.\u201d<\/em>[13]<\/a><\/p>\n\n
<\/a>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h4>\n