{"id":2864,"date":"2019-09-07T10:09:00","date_gmt":"2019-09-07T10:09:00","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?page_id=2864"},"modified":"2019-09-07T10:25:11","modified_gmt":"2019-09-07T10:25:11","slug":"susikannan-hoitosuunnitelma-2019","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?page_id=2864","title":{"rendered":"Susikannan hoitosuunnitelma 2019"},"content":{"rendered":"

Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6<\/p>\n

kirjaamo@mmm.fi<\/a><\/p>\n

27.8.2019<\/p>\n

 <\/h4>\n

LAUSUNTO MAA- METS\u00c4TALOUSMINISTERI\u00d6N LUONNOKSESTA SUOMEN SUSIKANNAN HOITOSUUNNITELMAKSI (Drno 1213\/06.02\/2018)<\/h4>\n

 <\/p>\n

Luonnonsuojeluliitto Tapiola (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 Liitto) kiitt\u00e4\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6t\u00e4 lausuntopyynn\u00f6st\u00e4 ja lausuu luonnoksesta susikannan hoitosuunnitelmaksi seuraavaa:<\/p>\n

    \n
  1. Yleist\u00e4<\/strong>     <\/li>\n<\/ol>\n

    1.1. Susikannan kehitys    <\/p>\n

    1.2. Hoitosuunnitelman valmistelu     <\/p>\n

      \n
    1. Susikannan hoitosuunnitelman tavoitteet      <\/strong><\/li>\n
    2. Susikannan hoidon keskeiset muutostekij\u00e4t ja toimenpiteet <\/strong>   <\/li>\n<\/ol>\n

      3.1. Suden siet\u00e4misen edist\u00e4minen ja perustan luominen suden hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydelle  <\/p>\n

      3.2. Vahinkojen korvaaminen    <\/p>\n

      3.3. Susien laittoman tappamisen v\u00e4hent\u00e4minen      <\/p>\n

      3.4. Vahinkojen ennaltaehk\u00e4isy        <\/p>\n

      3.5. Reagointi toistuvaa haittaa ja ongelmia sek\u00e4 vahinkoja tai uhkaa aiheuttaviin susiin <\/p>\n

        \n
      1. Syventyv\u00e4 ja laajentuva tieto susikannasta <\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

        4.1. Susikannan seurannan turvaaminen ja kehitt\u00e4minen   <\/p>\n

        4.2. Tutkimus sudesta, ihmisest\u00e4 ja yhteiskunnasta   <\/p>\n

        4.3. Hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien v\u00e4lisen vuoropuhelun kehitt\u00e4minen   <\/p>\n

        4.4. Reviiriyhteisty\u00f6ryhmien toiminnan tukeminen ja kehitt\u00e4minen  <\/p>\n

        4.5. Viestinn\u00e4n kehitt\u00e4minen     <\/p>\n

          \n
        1. Monilajinen kannanhoito <\/strong><\/li>\n
        2. Susien kannanhoidollinen mets\u00e4stys <\/strong><\/li>\n
        3. Mets\u00e4peura<\/strong><\/li>\n
        4. Muuta <\/strong><\/li>\n
        5. Lopuksi<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

           <\/p>\n

            \n
          1. Yleist\u00e4<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

            Liitto kiinnitt\u00e4\u00e4 ministeri\u00f6n huomion t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa varsiin tuoreeseen uutisointiin uudesta tulokaslajista, joka saapui kes\u00e4ll\u00e4 2019 Suomeen. Kyseess\u00e4 on kultasakaali (Canis aureus<\/em>), johon liittyv\u00e4 uutisointi ja tiedotuspolitiikka voidaan n\u00e4hd\u00e4 useallakin tavalla ep\u00e4onnistuneeksi. Vailla kaikkea asiantuntemusta oleva maa- ja mets\u00e4talousvaliokunta ajoi kultasakaalia viime talvena vieraslajilistalle kuin k\u00e4\u00e4rmett\u00e4 pyssyyn, siin\u00e4 kuitenkaan onnistumatta. Kultasakaali p\u00e4\u00e4tyi lopulta luonnonsuojelulain piiriin, jolloin maa- ja         mets\u00e4talousvaliokunta, sek\u00e4 Suomen riistakeskus aloittivat tiedotuskampanjan, jolloin sakaalia vaadittiin milloin vieraslajiksi, milloin mets\u00e4stett\u00e4v\u00e4ksi riistalajiksi vedoten sen haitallisuuteen Suomen riistakannoille. Mediasirkus voidaan n\u00e4hd\u00e4 oppikirjaesimerkkin\u00e4 tilanteesta, jossa hallinto ja riistakonserni ovat itse luomassa ongelmaa ja konfliktia jo siin\u00e4 vaiheessa, kun sakaali ottaa ensimm\u00e4isi\u00e4 askeleitaan Suomen maaper\u00e4ll\u00e4. Ennen kuin mit\u00e4\u00e4n konfliktia on edes viel\u00e4 olemassa, on hallinto sit\u00e4 pohjustamassa omalla toiminnallaan ja omilla lausunnoillaan. Kuitenkin on syyt\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n virkamiehille asiaan kuuluva tunnustus asiallisen ja oikeellisen tiedon jakamisesta, sek\u00e4 ripe\u00e4st\u00e4 puuttumisesta tilanteeseen. Sakaali olkoon kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 esimerkki: sudesta ei ole opittu mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

            Yhdistyksen lausunnossa on runsaasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4 havainnollistamaan suojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta eri ongelmakohtia.<\/p>\n

             <\/p>\n

            1.1. Susikannan kehitys<\/strong><\/p>\n

            Vuonna 2007 saatu v\u00e4himm\u00e4iskanta-arvio 270\u2013300 yksil\u00f6\u00e4 (sutta) n\u00e4ytt\u00e4isi olevan per\u00e4isin RKTL:n 10.9.2007 antamasta lausunnosta \u201dRiistanhoitopiireille annettava m\u00e4\u00e4r\u00e4ys riistael\u00e4inten mets\u00e4styksen rajoittamisesta sutta ja ilvest\u00e4 koskien<\/em>\u201d[1]<\/a>, jossa todetaan mm: \u201d Tiedot ja arviot ovat hyvin alustavia, sill\u00e4 tarkempi kuva saadaan vasta lumipeitteen aikana jolloin j\u00e4lkien havainnointiolosuhteet ovat olennaisesti paremmat<\/em>.\u201d Kyseess\u00e4 on siis arvio, joka on verrattavissa alustaviin lauma-arvioihin ennen kannanhoidollista mets\u00e4styskokeilua talvina 2015 ja 2016, jotka my\u00f6s nimenomaisesti sis\u00e4lsiv\u00e4t lukuisia ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4. Suden kannanarviota vuodelle 2007 ei ole saatavilla nettiaineistoista, mutta RKTL:n julkaisusta \u201dRiistakannat 2008, Riistaseurantojen tulokset\u201d[2]<\/a> l\u00f6ytyy vuodelle 2007 seuraava teksti s. 17: \u201dSuden v\u00e4himm\u00e4iskanta oli vuoden 2007 lopussa noin 200 yksil\u00f6\u00e4. Arvio on 20 prosenttia pienempi kuin edellisen vuoden arvio 250 yksil\u00f6\u00e4 (kuva 9)<\/em>.\u201d Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6st\u00e4 saadun tiedon[3]<\/a> mukaan vuosien 2006 ja 2007 saalistilastot ovat seuraavat (taulukko 1):<\/p>\n

            \"\"<\/a><\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

            Taulukko 1. Saalistilasto vuosilta 2007 ja 2007 (L\u00e4hde: Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6).<\/em><\/p>\n

             <\/p>\n

            Lis\u00e4ksi ajalta 1.10.2006-31.3.2007 l\u00f6ytyy Sarvi-uutiskirjeest\u00e4[4]<\/a> tieto kyseisen\u00e4 aikana tapetuista 38 sudesta. Ministeri\u00f6n ja riistanhoitopiirien my\u00f6nt\u00e4mill\u00e4 luvilla on poliisin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 tapettu lis\u00e4ksi viisi (5) sutta (taulukko 2).<\/p>\n

            \"\"<\/a>
            Taulukko 2. Mets\u00e4styskaudella 2006-2007 pyydetyt sudet. L\u00e4hde: Sarvi, riista-asioiden uutiskirje toukokuu 2007.<\/figcaption><\/figure>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

            Kanta-arvioista voidaan n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 vuonna 2010 kanta k\u00e4\u00e4ntyi jo nopeaan laskuun, kun ministeri\u00f6n n\u00e4kemys kannan kehityksest\u00e4 vuoteen 2007 on seuraava (kuva 1):<\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

            \"\"<\/a><\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

            Kuva 1: Suomen susikannan kehitys vuoteen 2007, arvioon perustuvalla aineistolla. <\/em><\/p>\n

             <\/p>\n

            Tosiasiallisesti se on seuraava, RKTL:n 2008 raportin aineiston valossa (kuva 2):<\/p>\n

            \"\"<\/a><\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

            Kuva 2: Suomen susikannan kehitys RKTL:n raportin (2008) mukaisilla luvuilla vuoteen 2007 saakka.
            \n<\/em><\/p>\n

             <\/p>\n

            Suomen susikannan kehitys voidaan esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s lineaarisena k\u00e4yr\u00e4n\u00e4 vuodesta 1996-2019 (kuva 3):<\/p>\n

             <\/p>\n

            \"\"<\/a><\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

            Kuva 3: Suomen susikannan kasvu lineaarisena k\u00e4yr\u00e4n\u00e4 1996-2019. <\/em><\/p>\n

             <\/p>\n

            Yll\u00e4 olevasta esityksest\u00e4 on helppo havaita, ett\u00e4 kannan kehitys tai kasvu on ollut jokseenkin marginaalista. Yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti Suomen susikannassa on 23 vuoden aikana tapahtunut 50-64 kasvu. Vuositasolla lis\u00e4ys on ollut 2,17-2,74 sutta per vuosi. Lajille, jolla on hyv\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymispotentiaali, t\u00e4m\u00e4 on varsin kehno saavutus.<\/p>\n

             <\/p>\n

            1.2. Hoitosuunnitelman valmistelu<\/strong><\/p>\n

            Kuten Liitto esitti 3.10.2018 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 muistiossaan[5]<\/a> maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6lle, on sudenhoitosuunnitelman ty\u00f6ryhmien asettelussa puutteellisuutta. Ministeri\u00f6n kannanhoitosuunnitelman painopiste tulisi siirty\u00e4 ongelmakeskeisest\u00e4 ratkaisukeskeiseksi ja t\u00e4m\u00e4 tapahtuu konsultoimalla uusia sidosryhmi\u00e4. Nyt ty\u00f6ryhm\u00e4kokoonpanoista ovat puuttuneet kokonaan mm. el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen asiantuntijat, rikosoikeudellinen ammatillisuus ja rikostorjuntaan erikoistuneet tutkijat ja oikeusoppineet.<\/p>\n

             Niin ik\u00e4\u00e4n sosiaalisten ongelmien ilmeneminen ja niiden torjunta edellytt\u00e4isiv\u00e4t sosiaalipoliittisen tai sosiologisen asiantuntemuksen omaavaa sidosryhm\u00e4\u00e4, jossa olisi my\u00f6s pedagogista n\u00e4kemyst\u00e4 ja osaamista. Tekniikan alan yliopistoista l\u00f6ytyy taas osaamista teknisiin ratkaisuihin, kuten koirien ja kotiel\u00e4inten suojaamiseen. T\u00e4llaisenaan sudenhoitosuunnitelma ei tuo mit\u00e4\u00e4n uutta kahteen aikaisempaan suunnitelmaan n\u00e4hden, vaan toistaa edellisiss\u00e4 suunnitelmissa mainittuja ja pitk\u00e4lti toteuttamatta j\u00e4\u00e4neit\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n

            Ottaen huomioon my\u00f6s hataran toteutuksen vieraslajiasetukseen[6]<\/a> koskien suden ja koiran risteym\u00e4\u00e4 ja sen asemaa rauhoittamattomana el\u00e4imen\u00e4 ja kyseisest\u00e4 prosessista seurannutta viestint\u00e4kaaosta[7]<\/a>, voidaan edell\u00e4 mainittu huomioiden pit\u00e4\u00e4 tarpeellisena, ett\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n olisi kuulunut my\u00f6s viestinn\u00e4n asiantuntija. T\u00e4llaisenaan ty\u00f6ryhmien kokoonpanot ovat noudattaneet eritt\u00e4in perinteist\u00e4 ja tunnettua protokollaa, jolloin odotusarvoksi saatu sudenhoitosuunnitelman luonnos t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juurikin hyvin n\u00e4m\u00e4 kaikin tavoin vajaat odotukset. Koska kuultavana ovat vuodesta toiseen samat sidosryhm\u00e4t ja jopa samat henkil\u00f6t, ovat tarpeet ja tarjotut keinovalikoimat samoja kuin edellisill\u00e4 kerroilla.<\/p>\n

            Oikeastaan kaikki oleellinen hoitosuunnitelmaluonnoksessa tiivistyy sivuilla 3-4: \u201d Riistahallinnon on siten haastavaa mitoittaa susien luvallinen mets\u00e4stys siten, ett\u00e4 kokonaisvaikutus j\u00e4isi neutraaliksi<\/em>.\u201d Eli j\u00e4lleen kerran ministeri\u00f6 miettii, paljonko susia voidaan tappaa, jolloin voidaan todeta, ett\u00e4 kokonaistavoitteen asettelu on kerta toisensa j\u00e4lkeen pieless\u00e4. Luontodirektiivin lajien tavoitteisiin kuuluu niiden suojelu ja kannan vahvistaminen, ei niiden tappaminen. Suojelusta voidaan poiketa direktiivin mukaisin edellytyksin, jollei muuta tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua ole. Yhdell\u00e4 lauseella k\u00e4y selv\u00e4ksi, ettei Suomen susikantaa ole edes tavoiteltu elinvoimaiseksi, mit\u00e4 tavoitetta ja n\u00e4kemyst\u00e4 tukee edell\u00e4 esitetty k\u00e4yr\u00e4 Suomen susikannan kehityksest\u00e4 (kuva 3).<\/p>\n

            Koska maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 on ilmeisen kykenem\u00e4t\u00f6n hoitamaan ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n uhanalaisia lajeja koskevaa hallintoa, vaan p\u00e4invastoin ministeri\u00f6n kokonaistoimet ja piittaamattomuus saattavat vaaraan useita lajeja, viimeisimp\u00e4n\u00e4 merihanhen, joka on aiemmin ollut hyvinkin elinvoimainen, tulisi uhanalaisten lajien hallinto mahdollisimman pikaisesti siirt\u00e4\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n hallinnonalasta ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n hallintaan.<\/p>\n

            Luonnoksessa todetaan seuraavaa: \u201dVerkon keskustelupalstoilla on helppo yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 konfliktia.\u201d <\/em>T\u00e4m\u00e4 on valitettavan totta, etenkin kun riistakonsernin edustajat ovat itse osa konfliktia ja osaltaan sit\u00e4 luomassa, sek\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Rannikko-Pohjanmaan riistap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Stefan Pellas antoi mm. Svenska YLE:lle 28.2.2018 ja sanomalehti Ilkalle 15.3.2018 seuraavia lausuntoja: \u201d Susi vain sy\u00f6 ja lis\u00e4\u00e4ntyy<\/em>\u201d[8]<\/a> \u201d Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kysy\u00e4, kuinka paljon susia meill\u00e4 on 10 vuoden kuluttua ja miten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 voidaan vaikuttaa siihen, miten susikanta meill\u00e4 kehittyy<\/em>.\u201d[9]<\/a> \u201d Tilanne koko l\u00e4ntisess\u00e4 Suomessa on se, ett\u00e4 kriittinen raja alkaa olla saavutettu. ( Situationen i hela v\u00e4stra Finland \u00e4r den att kritiska gr\u00e4nsen b\u00f6rjar vara n\u00e5dd)<\/em>\u201d[10]<\/a> \u201d Kartta on aivan mustana. > tutkii kartasta susien esiintymistiheytt\u00e4<<\/em>\u201d[11]<\/a> \u201d T\u00e4m\u00e4 on vasta alkua<\/em>.\u201d[12]<\/a> Kyseinen viestint\u00e4 ei ole riistap\u00e4\u00e4llik\u00f6n aseman mukaista ja lausunnot ovat omiaan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n paikallisissa asukkaissa pelkoa ja luovat sek\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t omalta osaltaan konfliktia.<\/p>\n

            Niin ik\u00e4\u00e4n monet petoyhdyshenkil\u00f6t kunnostautuvat petovihamielisess\u00e4 kirjoittelussa etenkin sosiaalisessa mediassa. Petoyhdyshenkil\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 on riistahallintolain 20\u00a7[13]<\/a> mukainen teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

            Facebook, Suurpeto Politiikka:<\/u>
            \n\u201d Sen lauluja laulat ,kenen leip\u00e4\u00e4 sy\u00f6t! Pit\u00e4\u00e4 Luomankin kohdalla paikkansa. Susi antaa h\u00e4nelle nykyisin hyvin liksaa!<\/em>\u201d Suurpetoyhdyshenkil\u00f6, Pohjois-Karjala, Tuupovaaran RHY. Marraskuu 2018.
            \n\u201d Luke yritt\u00e4\u00e4 korjata tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 kannanarvio virhett\u00e4 noilla luvuilla? Mutta totuutta eiv\u00e4t kerro, muistutan kuitenkin, miten nuo monta vuotta 180 jo heid\u00e4n varmassa laskennassa olleet sudet tekiv\u00e4t my\u00f6s pennut kahtena edellisen\u00e4 vuotena! Luku heill\u00e4 ei vaan kertautunut ,vaikka kuinka esittelimme ! N\u00e4in ollen luku voi olla sen 500, jos kaikki yksin\u00e4\u00e4nkin kulkevat otetaan mukaan!<\/em>\u201d Sama kuin edellinen.
            \n            \"\"<\/a><\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

             <\/p>\n

            Kuva 4: Kommentoija petoyhdyshenkil\u00f6, SRVA-yhteyshenkil\u00f6, RHY:n hallituksen j\u00e4sen. Vierem\u00e4n RHY.<\/em><\/p>\n

            T\u00e4llaista esiintymist\u00e4 virallisen riistakonsernin edustajilta ei voida pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4.
            \nMainittakoon viel\u00e4 sidosryhm\u00e4kokoonpanoista huomio, jossa sek\u00e4 riistakonsernin, ett\u00e4 ministeri\u00f6n tunnistamat sidosryhm\u00e4t nousevat paikallistasolta silloin, kun kyseess\u00e4 on suteen negatiivisesti suhtautuva mielipide. Kun taas puhutaan positiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, etsit\u00e4\u00e4n luonnonsuojelun n\u00e4k\u00f6kulma p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulta, joka on mahdollisimman kaukana vakiintuneista konfliktialueista. Sidosryhm\u00e4yhteisty\u00f6 l\u00e4htee my\u00f6s olettamasta, jonka mukaan kansalaisen tulisi olla j\u00e4rjest\u00e4ytynyt voidakseen osallistua keskusteluun ja vaikuttaa.<\/p>\n

             <\/p>\n

              \n
            1. Susikannan hoitosuunnitelman tavoitteet<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

              Liitto n\u00e4kee hyv\u00e4n\u00e4 kehityksen\u00e4, ett\u00e4 lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteet on eritelty ja ainakin hoitosuunnitelman tasolla tiedostetaan, ettei pienin elinvoimainen susikanta (25 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 paria) tarkoita samaa asiaa kuin suotuisa suojelun taso, joka on hoitosuunnitelmassa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteena.<\/p>\n

              Ven\u00e4j\u00e4n puolella el\u00e4vien laumojen osalta ongelmallista on se, ett\u00e4 susi ei ole Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 suojeltu, eik\u00e4 n\u00e4iden laumojen s\u00e4ilymisest\u00e4 tai pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehityksest\u00e4 voida sanoa mit\u00e4\u00e4n varmaa. Ne voivat lakata olemasta vaikka huomenna. Pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 susista maksetaan tapporahaa, eik\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 tutkimusta ole, vaan arviot laumoista ja yksil\u00f6m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ovat hyvin karkeita.[14]<\/a><\/p>\n

              Liitto huomauttaa, ett\u00e4 suotuisaa suojelutasoa ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa tilanteessa, jossa kuolleisuus ylitt\u00e4\u00e4 syntyvyyden, ei edes, vaikka kuolleisuus olisi viranomaistoimijoista l\u00e4ht\u00f6isin (kannanhoidollinen mets\u00e4styskokeilu 2014-2015 ja 2015-2016).<\/p>\n

              \u201dSusikannan suotuisan suojelutason saavuttaminen yksinomaan Suomen rajojen sis\u00e4ll\u00e4 ilman, ett\u00e4 kannan yhteyksi\u00e4 toisiin populaatioihin ei ole varmistettu ja huomioitu, ei voida ajatella olevan kokonaiskest\u00e4v\u00e4 ratkaisu. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaisi niin suurta susikantaa, ett\u00e4 se yhdess\u00e4 muiden suurpetokantojen kanssa johtaisi sek\u00e4 sosiaalisesti ett\u00e4 taloudellisesti, mutta my\u00f6s ekologisesti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tilanteeseen<\/em>.\u201d Ministeri\u00f6 viitannee t\u00e4ss\u00e4 jo edell\u00e4 mainittuun Tukholman yliopiston tutkimukseen, josta se jo 2016 esitti huolenaiheensa mm. Maaseudun Tulevaisuudessa: [15]<\/a> \u201dMaa- ja mets\u00e4talous\u00administeri\u00f6n mukaan suojelijoiden vaatima 800 sutta on utopistinen ajatus: m\u00e4\u00e4r\u00e4 moninkertaistaisi susiongelmat<\/em>.\u201d On ik\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ministeri\u00f6 n\u00e4kee tieteellisesti tutkitun, geneettisesti ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4n populaatiotavoitteen ongelmallisena. Tavoitteenasettelussa ministeri\u00f6n tulisi olla kunnianhimoisempi. Liitto huomauttaa lis\u00e4ksi, ett\u00e4 edell\u00e4 mainitussa tutkimuksessa on jo huomioitu Fennoskandian ja Ven\u00e4j\u00e4n osapopulaatioiden metapopulaatio ja laskelmat perustuvat sille. Miten ministeri\u00f6 selitt\u00e4\u00e4 ja perustelee \u201dekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4\u201d susikantaa? Luonnossa peto- saalissuhteet ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t s\u00e4\u00e4telev\u00e4t elinpopulaatioita ilman ett\u00e4 ihmisen pit\u00e4\u00e4 asiaan puuttua ekologisen kest\u00e4vyyden kannalta. Tilanteessa, jossa pedot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t hallitsemattomasti, ollaan silloin kun kyseess\u00e4 on ihmisen aiheuttama ongelma, esim. vieraspeto tai muu laji, jonka ihminen on siirt\u00e4nyt levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Esimerkiksi suurpetojen karjalle aiheuttamat vahingot eiv\u00e4t ole ekologinen ongelma, sill\u00e4 laiduntava karja ei ole osa Suomen luonnonvaraista el\u00e4imist\u00f6\u00e4. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t ongelmat ovat siis sosiaalis-taloudellisia.<\/p>\n

              \u201d Riitt\u00e4v\u00e4n kokoinen hallittu ja eri viranomaisten v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n kautta tuettu geenivirta eri kantojen v\u00e4lill\u00e4 mahdollistaisi Fennoskandian susikannan suotuisan suojelutason saavuttamisen ja s\u00e4ilytt\u00e4misen.<\/em>\u201d Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n on aivan oikea, mutta sen toteutuminen on t\u00e4ysin sattumanvaraista niin kauan kuin meill\u00e4 poronhoitoalueelle p\u00e4\u00e4tyminen tiet\u00e4\u00e4 sudelle v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 poikkeuslupahakemusta. Poronhoitoalueen lupak\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 olisi muutoinkin syyt\u00e4 tarkastella l\u00e4hemmin, sill\u00e4 lupa-automaatti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 takaa sen, ettei poikkeuslupa ole poikkeus, vaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n

               <\/p>\n

              \"\"<\/a><\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

              Kuva 5. Suomen riistakeskus Lappi, p\u00e4\u00e4t\u00f6s numero 2018-1-200-02319-7, annettu 19.12.2018. Haettu poikkeuslupaa yhden (1) suden tappamiseksi. Kuvassa hakemuksen kaikki perustelut. Riistakeskus Lappi my\u00f6nsi luvan yhden (1) suden tappamiseksi.<\/em><\/p>\n

              \"\"<\/a><\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

              Kuva 6: Suomen riistakeskus Lappi, p\u00e4\u00e4t\u00f6s numero: 2018-1-200-02306-1, annettu 14.12.2018. Haettu poikkeuslupaa yhden (1) suden tappamiseksi. Kuvassa hakemuksen perustelut. Riistakeskus Lappi my\u00f6nsi luvan yhden (1) suden tappamiseksi.<\/em><\/p>\n

               <\/em><\/p>\n

              \"\"<\/a><\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

              Kuva 7: Ote p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4, Suomen riistakeskus Lappi, p\u00e4\u00e4t\u00f6s numero: 2019-1-200-02319-0, annettu 11.02.2019. Haettu poikkeuslupaa yhden (1) suden tappamiseksi. Kuvassa hakemuksen perustelut sen osalta mit\u00e4 vahingon est\u00e4miseksi olisi voitu tehd\u00e4. Riistakeskus Lappi my\u00f6nsi luvan yhden (1) suden tappamiseksi.<\/em><\/p>\n

               <\/p>\n

              \"\"<\/a><\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

              Kuva 8: Suomen riistakeskus Oulu, p\u00e4\u00e4t\u00f6s numero: 2018-1-250-02274-0, annettu 05.12.2018. Haettu poikkeuslupaa yhden (1) suden tappamiseksi. Kuvassa hakemuksen kaikki perustelut. Riistakeskus Oulu my\u00f6nsi luvan yhden (1) suden tappamiseksi.<\/em><\/p>\n

               <\/p>\n

              Nyt kun tarkastellaan luontodirektiivin V liitteen suojeluvaatimuksia ja otetaan huomioon, ett\u00e4 poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6s tehd\u00e4\u00e4n samojen edellytysten mukaan kuin liitteen IV lajien kohdalla, voidaan havaita sek\u00e4 hakemusten, ett\u00e4 perustelujen[16]<\/a> v\u00e4linen ep\u00e4suhta. Taulukossa 3 (l\u00e4hde: Luke) on esitetty susien tunnettu kuolleisuus 1.8.2018-31.3.2019. Taulukosta voidaan havaita, ett\u00e4 poronhoitoalueella on tapettu mets\u00e4stysvuonna 2018-2019 yhteens\u00e4 11 sutta. T\u00e4m\u00e4 sopii huonosti yhteen sen tavoitteen kanssa, ett\u00e4 Suomesta p\u00e4\u00e4tyisi geenivirtaa Skandinavian puolelle. Tavoitteet ja toimet ovat n\u00e4in ollen ristiriitaisia.<\/p>\n

               <\/p>\n

              \"\"<\/a><\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

              Taulukko 3: Susien tilastoitu tunnettu kuolleisuus 1.8.2018\u201331.3.2019 (n=20).[17]<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

                \n
              1. Susikannan hoidon keskeiset muutostekij\u00e4t ja toimenpiteet<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                3.1. Suden siet\u00e4misen edist\u00e4minen ja perustan luominen suden hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydelle<\/strong><\/p>\n

                Kuten Liitto on jo edell\u00e4 esitt\u00e4nyt, tulisi ministeri\u00f6n tunnistaa konfliktinhallinnassaan uusia sidosryhmi\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 asiantuntemusta mm. seuraavilta aloilta: rikostorjunta, tekniset insin\u00f6\u00f6rit ja tutkijat, sek\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuolto.<\/p>\n

                Hallinnon tulee my\u00f6s tunnistaa oma roolinsa konfliktin luojana ja yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4 (vrt. edell\u00e4 annetut esimerkit: kultasakaali ja riistap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Stefan Pellas). Konfliktia ruokkivat ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t mekanismit ja toimijat tulee tunnistaa ja tarjota n\u00e4ille joko riitt\u00e4v\u00e4 koulutus, tai muuttaa teht\u00e4v\u00e4nkuvaa siten, ett\u00e4 konfliktin hallinnan sijaan on mahdollista siirty\u00e4 toimijuuden tilaan.<\/p>\n

                Viime talvena Luonnonvarakeskus suunnitteli susien pannoituksia l\u00e4ntiseen Suomeen Pohjanmaalle[18]<\/a>. Lupia ei juurikaan herunut ja osa luvista my\u00f6s painostuksen j\u00e4lkeen peruutettiin.[19]<\/a><\/p>\n

                \"\"<\/a><\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                Kuva 9a: Facebook, Suurpeto Politiikka ryhm\u00e4. 7.2.2019. Osa kommentoijista on aiemmin toiminut mm. suurpetoyhdyshenkil\u00f6n\u00e4 muussa osassa Suomea, toimessaan mm. kommentointihetkell\u00e4.<\/em><\/p>\n

                 <\/p>\n

                 \"\"<\/a><\/em><\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                Kuva 9b: Facebook, Susivaroitukset ja keskustelu ryhm\u00e4. 22.8.2019 tullut tieto, ett\u00e4 Perho-Kinnula- alueella susi tappanut j\u00e4mtlanninpystykorvan. Kommentit ko ketjusta. (Osa mets\u00e4st\u00e4jist\u00e4 kokee, ett\u00e4 pannoista saatavasta paikannustiedosta on hy\u00f6ty\u00e4 mets\u00e4styst\u00e4 suunniteltaessa. Koiransa menett\u00e4neell\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4ll\u00e4, johon keskusteluun ketju liittyy, ei ollut mahdollisuutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ko. tietoa.)<\/em><\/p>\n

                 <\/p>\n

                3.2. Vahinkojen korvaaminen<\/strong><\/p>\n

                Etel\u00e4isten paliskuntien poronhoidon mielekkyytt\u00e4 tulisi vakavasti pohtia jo siit\u00e4kin syyst\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s mets\u00e4peura hy\u00f6tyisi niist\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, jotka nyt on varattu etel\u00e4isille paliskunnille. Poronhoitoalueen etel\u00e4rajaa tulisi huomattavasti nostaa ja samalla uudistaa koko porotalous ekologisestikin kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4lle pohjalle. Pohjois-Suomen herk\u00e4t ja hitaasti uudistuvat alueet eiv\u00e4t kest\u00e4 t\u00e4llaisilla porom\u00e4\u00e4rill\u00e4 jatkuvaa ylilaidunnusta, vaan maasto kuluu ja samalla menetet\u00e4\u00e4n my\u00f6s uhanalaisia kasvilajeja.<\/p>\n

                Korvausten suhteen Liitto olisi kaivannut hoitosuunnitelmaluonnoksessa jotain mainintaa EU-komission linjauksesta petokorvausten maksamisesta t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4.[20]<\/a> Komissiolta saamiemme tietojen mukaan j\u00e4senvaltioita on informoitu asiasta ja Suomen osalta se olisi mahdollista ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mm. investointitukien hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 petoaitojen hankintaan. Ministeri\u00f6 on asian suhteen ollut moitittavan laiska.<\/p>\n

                Riistakeskuksen poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4t maksut ovat huomattavan alhaisia, eik\u00e4 vahinkoperusteisen poikkeusluvan saajan tarvitse korvata mitenk\u00e4\u00e4n valtiolle aiheuttamaansa vahinkoa kaatolupamaksun muodossa, tekee poikkeusluvasta huomattavan halvan ratkaisun. Liitto on lausunut t\u00e4st\u00e4 useissa eri yhteyksiss\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ei ole yhten\u00e4inen ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon maksumenettelyjen kanssa. Alennusmyynnin ohjausvaikutus on siis mets\u00e4stykseen suuntaava, eik\u00e4 kannusta ensink\u00e4\u00e4n ennaltaehk\u00e4iseviin toimiin n\u00e4iden ollessa my\u00f6s itsehankintana (petoaidat) kalliita ja suhteessa hitaita. Suden ja muidenkin suurpetojen osalta tulisi ottaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n kaatolupamaksu, kuten hirviel\u00e4imill\u00e4, ja korottaa poikkeuslupamaksujen k\u00e4sittelymaksuja. N\u00e4ill\u00e4 menettelyill\u00e4 voitaisiin varmistaa my\u00f6s se, ett\u00e4 lupa haettaisiin vain todelliseen tarpeeseen.<\/p>\n

                 <\/p>\n

                3.3 Susien laittoman tappamisen v\u00e4hent\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

                Liiton n\u00e4kemyksen mukaan maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6lle tuli kiire my\u00f6nt\u00e4\u00e4 salamets\u00e4stysilmi\u00f6n olemassaolo ja laajuus, kun keksittiin, miten sit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kannanhoidollisen mets\u00e4styskokeilun oikeutuksessa. Tarve ei siis ollut kitke\u00e4 salamets\u00e4styst\u00e4 vaan keksi\u00e4 oikeutus susien tappamiselle. Kannanhoidollisesta kokeilusta puuttui kokonaan tutkimuksellinen osuus, asianmukaiset verrokit ja analyysit. Lupahakemuksia, my\u00f6nnettyj\u00e4 lupia ja vaikutuksia susipopulaatioon ei ole analysoitu tieteellisen tutkimuksen vaatimin metodein vaan on tyydytty tekem\u00e4\u00e4n muutama ylimalkainen brosyyri, jossa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen tekem\u00e4t valitukset ovat olleet p\u00e4\u00e4asiallisin n\u00e4r\u00e4styksen ja arvioinnin aihe.<\/p>\n

                Illegaalin ilmi\u00f6n hallinta vaatii kokonaisvaltaisempia toimia: sek\u00e4 tutkintaa suorittavan viranomaisen, ett\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4nviraston osalta meilt\u00e4 puuttuu valtakunnallinen luonnonvararikoksiin erikoistunut osaaminen. Ottaen huomioon, ett\u00e4 luonnonvararikokset ovat laaja kokonaisuus ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein B-luokan rikoksina, vaikka niit\u00e4 tulisi k\u00e4sitell\u00e4 talousrikosten tapaan, sill\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja luonnonvararikoksilla yleisesti ottaen tavoitellaan taloudellista hy\u00f6ty\u00e4. Mets\u00e4stysrikosten selvitysprosentti tyyppirikoksina on varsin alhainen verrattuna muihin rikoksiin. Yhdistyksen \u201dkent\u00e4lt\u00e4\u201d saama viesti niin ik\u00e4\u00e4n on se, ett\u00e4 mets\u00e4stysrikokset j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein vanhenemaan tutkinnanjohtajien p\u00f6yt\u00e4laatikoihin.<\/p>\n

                Oikeuslaitosten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ollut rangaistuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen mets\u00e4stysrikoksen t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 tekomuodosta vuodesta 2011 alkaen. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti on k\u00e4ytetty rangaistusasteikon ala-asteikkoa, vaikka mahdollisuuksia kovempiinkin rangaistuksiin olisi. Lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 voisi kiinnitt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n huomiota ja pohtia olisiko syyt\u00e4 nostaa asteikon alarajaa ylemm\u00e4s.<\/p>\n

                Jonkinlainen asennekasvatus, tai koulutus tutkintaviranomaisille, kuten poliisille ja rajavartijoille saattaisi olla paikallaan. Ei kovasti her\u00e4t\u00e4 luottamusta, tai halua ilmoittaa mets\u00e4stykseen liittyvist\u00e4 laittomuuksista, mik\u00e4li aiemmin tutkintaviranomaisen roolissa ja petoyhdyshenkil\u00f6n\u00e4 toiminut henkil\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 seuraavia mielipiteit\u00e4 susista julkisesti, sosiaalisessa mediassa: \u201dVOI VITTU MIT\u00c4 IDIOOTTEJA ON TUOLA MEID\u00c4N ASIOOTA SUUNNITTELEMASSA, MIST\u00c4 N\u00c4IT\u00c4 PERSEENNUOLIJA PELLEK\u00c4 L\u00d6YTYY! TAPAMALLA KAIKKI SURET POIS SILL\u00c4 NE VAHINGOT ESTET\u00c4\u00c4N!!! SUSI EI KUULU SUOMEN LUONTOON!!!!<\/em>\u201d (Facebook, Suurpeto Politiikka, lokakuu 2018). Jos \u201dpukit vartioivat kaalimaata\u201d, ei tulos voi olla kovin hyv\u00e4.<\/p>\n

                Huomionarvoista edellisess\u00e4 kappaleessa olevassa kommentissa, sek\u00e4 ilmapiiriss\u00e4 yleisesti ottaen on my\u00f6s se, ett\u00e4 riistahallinto miellet\u00e4\u00e4n edelleen mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 palvelevaksi etuj\u00e4rjest\u00f6ksi, eik\u00e4 suinkaan julkista valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ksi hallinnolliseksi yksik\u00f6ksi. T\u00e4ss\u00e4kin suhteessa viestint\u00e4 on siis ep\u00e4onnistunut. Liitto kehottaakin riistahallintoa tekem\u00e4\u00e4n vaikka opintoretken ja tutustumaan esim. paikallisen ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon toimintakulttuuriin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekok\u00e4yt\u00e4nteisiin, jossa asiakasta ei eritell\u00e4 \u201dsidosryhm\u00e4n\u201d mukaan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuvat yksinomaan lakiin.<\/p>\n

                \u201d Kyl\u00e4yhteis\u00f6iss\u00e4 tulee luoda kielteist\u00e4 asennetta laittomuuksia kohtaan sek\u00e4 tuottaa tietoa laittomuuksista poliisille<\/em>.\u201d T\u00e4m\u00e4 ei onnistu, mik\u00e4li riistahallinto on aina askeleen j\u00e4ljess\u00e4 tiedotuspolitiikassaan. Tiedottaminen tulisi tapahtua mieluiten ennakoiden, eik\u00e4 vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun kyl\u00e4talolla on k\u00e4ynyt jos jonkinlaista kokkia h\u00e4mment\u00e4m\u00e4ss\u00e4 omaa susisoppaansa. Siin\u00e4 vaiheessa, kun RKTL:n emeritustutkijat ovat k\u00e4yneet esittelem\u00e4ss\u00e4 omat hybriditeoriansa t\u00e4ydelle salille, ei aluetoimiston riistap\u00e4\u00e4llik\u00f6n ole helppo l\u00e4hte\u00e4 kertomaan miten asiat oikeasti ovat. Kuvassa 10 on havainnollistettu t\u00e4t\u00e4 toimintakentt\u00e4\u00e4, vuorovaikutussuhteita ja mit\u00e4 ongelmia on havaittu.<\/p>\n

                \"\"<\/a><\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                Kuva 10: Kaavio riistakonsernin sidosryhmist\u00e4, vuorovaikutussuhteista ja ongelmakohdista.<\/em><\/p>\n

                Suomen riistakeskuksella tulisi olla samanlainen valtuus, kuin ELY-keskuksella, peruuttaa poikkeuslupa v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten sattuessa. N\u00e4in v\u00e4ltytt\u00e4isiin tilanteelta, jossa lain mukaan vastuulliset poliisi ja rajavartiolaitos antavat ensin esityksen riistakeskukselle luvan peruuttamisesta, mutta tiedotukseen liittyvien ep\u00e4selvyyksien vuoksi asia j\u00e4\u00e4 hoitamatta[21]<\/a> ja tosiasiallisesti kukaan ei edes valvo lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten toteutumista. T\u00e4m\u00e4 sujunee lakimuutoksella.<\/p>\n

                Sudenhoitosuunnitelman p\u00e4ivityksess\u00e4 2015, sivulla 16 oli esill\u00e4 Mets\u00e4hallituksen er\u00e4valvonnan toimivaltuuksien ulottaminen yksityismaille: \u201dLis\u00e4ksi tulee tarkastella er\u00e4tarkastajien toimintavaltuuksien laajentamista my\u00f6s yksityismailla tapahtuneiden ep\u00e4iltyjen rikosten paikkatutkintaan maastossa.\u201d<\/em> Lause on samanlaisenaan kopioitu nyt lausuttavana olevassa sudenhoitosuunnitelmassa. Liiton n\u00e4kemys asiassa on, ett\u00e4 mit\u00e4 er\u00e4tarkastajien toimivaltakysymyksiin tulee, se on pikaisesti, yhten\u00e4 ensisijaisista toimenpiteist\u00e4 saatettava voimaan.<\/p>\n

                \u201dRiistanhoitoyhdistysten suorittaman mets\u00e4styksen valvonnan aktiivisuudessa on suuria paikallisia eroja<\/em>.\u201d Lakis\u00e4\u00e4teinen teht\u00e4v\u00e4 ei voi olla kiinni aktiivisuudesta ja siit\u00e4 miten paljon valvonta huvittaa. Passiivisten riistanhoitoyhdistysten asenneilmapiiri valvonnan suhteen olisi hyv\u00e4 kartoittaa ja suunnata mm. avustuksia aktiivisuuden mukaan. Aktiivisuudella ei t\u00e4ss\u00e4 tarkoiteta n\u00e4enn\u00e4isi\u00e4 sijaistoimintoja, vaan tosiasiallista valvontaa, jolla on my\u00f6s vaikutusta. Aiemmin k\u00e4ytetty \u201dpukki kaalimaan vartijana\u201d vertaus on syyt\u00e4 huomioida my\u00f6s t\u00e4lt\u00e4 osin.<\/p>\n

                 <\/p>\n

                3.4. Vahinkojen ennaltaehk\u00e4isy<\/strong><\/p>\n

                Petovahinkojen ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4 ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa on maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 itse my\u00f6nt\u00e4ess\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja valtion avustamia petoaitatarvikkeita varten. M\u00e4\u00e4r\u00e4rahat loppuvat vuosittain kesken. Petoaitahakemusten k\u00e4sittely tulisi olla my\u00f6s sujuvaa ja riitt\u00e4v\u00e4n nopeaa, jotta suojan tarvitsijoilla olisi mahdollisuus saada ne ilman kohtuuttomia viiv\u00e4styksi\u00e4.<\/p>\n

                Tilap\u00e4isi\u00e4 tuotantoel\u00e4inten suojamisratkaisuja tulee my\u00f6s aktiivisesti kehitt\u00e4\u00e4 ja neuvontaa lis\u00e4t\u00e4. Pantatiedon hy\u00f6dynt\u00e4miseen kohdennetun varoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n laatimisen suhteen karja- ja lammastilallisille tulee olla erityisen varovainen ja selvitt\u00e4\u00e4 tarkoin onko palvelussa v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n mahdollisuus. J\u00e4rjestelm\u00e4, johon kirjaudutaan esim. vahvan tunnistautumisen my\u00f6t\u00e4 ja josta j\u00e4\u00e4 tietojen tarkastelusta virtuaalij\u00e4lki, on yksi mahdollinen tapa.<\/p>\n

                Hoitosuunnitelman luonnoksessa sivulla 16 on esitetty toimenpiteen\u00e4: \u201d Suomen riistakeskus kokeilee ja etsii erilaisia karkotusmenetelmi\u00e4 ja koostaa kokemukset toteutettujen karkotusten tehokkuudesta<\/em>.\u201d Nyt k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu malli, jossa suurriistavirka-apu muuttui palkkioperusteiseksi siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 karkotusteht\u00e4v\u00e4 muuttuu poisto-operaatioksi ja p\u00e4\u00e4tyy onnistuneeseen tappoon, on t\u00e4ysin kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mik\u00e4li palkkion ohjausvaikutus kohdistuu kuolleeseen, eik\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4n suteen. My\u00f6s karkotustoimet, niiden toteuttaminen ja tavoitteet on syyt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tarkasti, ettei \u201dkarkotukseksi\u201d miellet\u00e4 ainakaan seuraavanlaista toimintaa, josta ohessa muutama esimerkki:<\/p>\n

                27.6.2018 lampolan ty\u00f6njohtaja XXXX n\u00e4ki suden lohkolla 13 josta el\u00e4in juoksi lohkolle 15. XX ajoi autolla sutta takaa lohkolla 14 ja suden hyp\u00e4tty\u00e4 lohkolle 15 h\u00e4n jatkoi lohkolla 14 ajoa siten ett\u00e4 oli muutamasta sentist\u00e4 kiinni, ettei auto suistunut kanavaan. Seurauksena oli ajajalle kahden p\u00e4iv\u00e4n sairasloma ojaan ajon seurauksena.[22]<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n

                  \n
                1. 6 2018 riistakamera l\u00e4hetti XXXX:lle kuvan 16.45. XX:n saavuttua paikalle susi oli jo menossa poisp\u00e4in lammaskatrasta.[23]<\/strong><\/a><\/em><\/li>\n<\/ol>\n

                  17.4 vargarna s\u00e5gs, men ingen kontakt efter det. (Snappertuna) Tids\u00e5tg\u00e5ng 5 personer *2 h totalt 10h[24]<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n

                  27.6 Vargarna s\u00e5gs , men ingen kontakt efter det. Tids\u00e5tg\u00e5ng 3 personer *2h totalt 6h(Snappertuna)[25]<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n

                  15.7 Vargarna s\u00e5gs i viltkamera n\u00e4ra hus. J\u00e4gare i f\u00f6rh\u00e5ll vid bebyggelse men vargarna s\u00e5gs ej p\u00e5 nytt. Tids\u00e5tg\u00e5ng 6 personer *2h total 12h[26]<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n

                  1.10 Antby Varg i viltkamera n\u00e4ra bos\u00e4ttning tv\u00e5 j\u00e4gare p\u00e5 plats, ingen varg s\u00e5gs. Tids\u00e5tg\u00e5ng 2h<\/em>[27]<\/strong><\/em><\/a><\/p>\n

                   <\/p>\n

                  3.5. Reagointi toistuvaa haittaa ja ongelmia sek\u00e4 vahinkoja tai uhkaa aiheuttaviin susiin<\/strong><\/p>\n

                  Hoitosuunnitelmaluonnoksessa esitet\u00e4\u00e4n toimenpiteen\u00e4 seuraavaa: \u201dPoliisi, Suomen riistakeskus ja paikalliset suurriistavirka-aputoimijat puuttuvat tehokkaasti susien toistuviin vierailuihin pihoilla. Pihak\u00e4yntien syyt selvitet\u00e4\u00e4n ja mahdolliset haaskat poistetaan.\u201d <\/em>Liitto pit\u00e4\u00e4 etenkin edell\u00e4 olevan sitaatin viimeist\u00e4 lausetta ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Sutta mahdollisesti houkuttavat tekij\u00e4t tulee eliminoida: ravintohoukuttimet, teurasj\u00e4tteet, tunkiot, irrallaan tai pihalla kytkettyn\u00e4 ilman suojaa olevat lemmikit. Liitto muistuttaa my\u00f6s, ett\u00e4 pihoihin hakeutuneista susista on usein l\u00f6ytynyt my\u00f6s merkkej\u00e4 aiemmista laittomista tappamisyrityksist\u00e4. [28]<\/a><\/p>\n

                  Lis\u00e4ksi tulee m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 \u201dpiha\u201d ja \u201dpihak\u00e4ynti\u201d. Pihak\u00e4ynnill\u00e4 ei voida tarkoittaa tilannetta, jossa susi esim. siirtyess\u00e4\u00e4n reviirill\u00e4\u00e4n ohittaa talon tai pihan ilman mit\u00e4\u00e4n kummempaa funktiota tapahtumaan.<\/p>\n

                  Tulee tarkastella my\u00f6s varsin kriittisesti sit\u00e4, millaisissa asioissa ihmisi\u00e4 kehotetaan ottamaan yhteytt\u00e4 poliisiin, kun asia koskee sutta tai muuta suurpetoa. Seuraavassa muutama ote tehdyist\u00e4 ilmoituksista H\u00e4meenlinnan alueella 2015:<\/p>\n

                  04.02.2015 klo 10:15 XXXX:ssa n\u00e4hty suden liikkuvan klo 08:00 aikaan. Partio k\u00e4ynyt paikalla, todennut paljon koiran j\u00e4lki\u00e4, my\u00f6s ison ja koiran ulosteita<\/em><\/p>\n

                  19.04.2015 klo 14:51 Susi n\u00e4hty puoli tuntia sitten, l\u00e4hti mets\u00e4\u00e4n. Partio soittanut riistamiehelle, joka asiaa on aamusella hoidellut<\/em><\/p>\n

                  26.04.2015 klo 19.21 Iso susi jahtasi j\u00e4nist\u00e4 rannan alueella. Poliisi ei k\u00e4ynyt paikalla<\/em><\/p>\n

                  08.05.2015 klo 18:39 Kalvolan alueen suurriistavirka-apuvastaava ilmoittaa, ett\u00e4 riistakamera l\u00e4hett\u00e4nyt 15 min sitten kuvan raadellusta peurasta, paikalla joku peto (susi\/ilves) Partio ilmeisesti soittanut SRVA:lle<\/em><\/p>\n

                  17.06.2015 klo 07:25 Susi varmaan liikkuu jossakin p\u00e4in\u2026 ei v\u00e4litetty poliisille<\/em><\/p>\n

                  20.06.2015 klo 14:35 Susi ollut postilaatikon vieress\u00e4. Ennen joulua l\u00e4himets\u00e4ss\u00e4 2 sutta. Partio k\u00e4ynyt paikalla<\/em><\/p>\n

                  Ihmisten huolenaiheisiin on tietenkin suhtauduttava asianmukaisesti, mutta onko poliisi taas oikea taho vastaamaan t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen, ei ole niink\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 kysymys.<\/p>\n

                   \"\"<\/a><\/em><\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                  Kuva 11: 24.2.2017 jaettu lappu postilaatikoihin Teurolla susihavaintojen ilmoittamisesta.<\/em><\/p>\n

                  Kuvassa 11 on esimerkki kampanjasta, jolla havaintoja \u201dker\u00e4ttiin\u201d helmikuussa 2017. Hattulan-Kalvolan riistanhoitoyhdistyksen alueella tapettiin 22.12017 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 (alfa) uros ja hieman ennen t\u00e4t\u00e4 14.1.2017 pentu Suomen riistakeskuksen 5.1.2017 my\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 poikkeusluvalla numero 2016-1-000-04028-0. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen haettiin lupaa 9.2.2017 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 hakemuksella, johon riistakeskus antoi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 27.2.2017 hyl\u00e4ten hakemuksen (p\u00e4\u00e4t\u00f6s numero: 2017-1-000-01145-8). P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan \u201dhakemuksessa kuvataan edelleen yksityiskohtaisesti Tassu-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kirjattuja havaintoja<\/em>.\u201d Hakijan intressi havaintojen saamiseksi on n\u00e4in ollen varsin selv\u00e4: niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n poikkeuslupien perusteena. Kun Suomen riistakeskuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset alkoivat painottua vahinkoperusteisiin, \u201dpihasusiin\u201d, voidaan n\u00e4hd\u00e4 selv\u00e4 korrelaatio my\u00f6s n\u00e4iden pihahavaintojen ja lupak\u00e4yt\u00e4nteiden suhteessa (kuva 12). Vuonna 2017 siirryttiin kannanhoidollisen mets\u00e4styskokeilun j\u00e4lkeen vahinkoperusteiseen mets\u00e4stykseen, jossa merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 olivat niin sanotut sosiaaliset syyt. Pihahavainnoissa voidaan n\u00e4hd\u00e4 kasvua ja lis\u00e4ksi pihahavaintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 jakautuu laajemmalle aikaikkunalle, sek\u00e4 nousee jyrkemmin kuin edellisin\u00e4 vuosina. T\u00e4ss\u00e4 sivuamme \u201dvaaleanpunaisen suden\u201d paradoksia. Karrikoidusti esimerkki on seuraava: mik\u00e4li lupak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t edellytt\u00e4isiv\u00e4t vain vaaleanpunaisten susien poistoa, niit\u00e4 havaittaisiin ennen pitk\u00e4\u00e4 runsaasti.<\/p>\n

                  \"\"<\/a><\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                   <\/p>\n

                  Kuva 12: Havaintojen kehitys 2011-2018. Pihahavainnot punaisella katkoviivalla. <\/em><\/p>\n

                   <\/p>\n

                  Apulaisoikeuskansleri on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n (Dnro OKV\/254\/1\/2016) 27.11.2017 arvioinut It\u00e4-Suomen poliisin 14 suden lopettamisp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 (poliisilaki 2 luku 16 \u00a7). T\u00e4ysin ongelmattomia 14 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 on vain kolme (3).<\/p>\n

                  Sivulla 18 on esitetty kaavio huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden m\u00e4\u00e4rittelemiseksi. Miss\u00e4\u00e4n ei ole mainittu l\u00e4hdett\u00e4 t\u00e4lle m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4lle, mist\u00e4 se on per\u00e4isin ja millaisin tieteellisin kriteerein se on laadittu. Susi on opportunisti, joka sopeutuu monenlaisiin elinymp\u00e4rist\u00f6ihin ja siet\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisen l\u00e4sn\u00e4oloa, vaikka sen keskeisimm\u00e4t toiminnot (kuten lis\u00e4\u00e4ntyminen) painottuvatkin syrj\u00e4isille seuduille. Susi my\u00f6s toisaalta hy\u00f6tyy ihmisen l\u00e4sn\u00e4olosta, sill\u00e4 ihmisen tapa ruokkia pieni\u00e4 hirviel\u00e4imi\u00e4 ja luoda hirville suotuisia laidunalueita (taimikoita) pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 sille sopivaa ravintoa. Siell\u00e4 miss\u00e4 on sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4, on sy\u00f6ji\u00e4kin.<\/p>\n

                  Ihmisen huoli ja pelko ovat sik\u00e4li subjektiivisia tunteita, joiden ilmaantumiseen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita edes kontaktia itse pelkoa aiheuttavaan el\u00e4imeen. Ne voivat olla my\u00f6s riippumattomia ajasta ja paikasta. Liittoa kiinnostaa, onko el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen asiantuntijoita k\u00e4ytetty taulukon valmistelussa apuna? Osa k\u00e4ytetyst\u00e4 termist\u00f6st\u00e4 on subjektiivista ja osa m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4 on ep\u00e4spesifej\u00e4. Mik\u00e4 lasketaan talon pihaksi? Onko piha selke\u00e4sti aidattu alue? Katsotaanko peltoalue piha-alueeksi, jos se rajautuu alle 100 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 piha-alueeseen? Jos suteen on n\u00e4k\u00f6yhteys nelj\u00e4nneskilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 mutta se sijoittuu selke\u00e4sti piha\/puistoalueen sis\u00e4lle, katsotaanko suden olevan silloin piha-alueella, jos alue on hoidettu? Jotkut \u201dpihat\u201d voivat olla jalkapallokent\u00e4n kokoisia, taajama-alueella \u201dpostimerkin\u201d. Miten susi pystyy erottamaan t\u00e4m\u00e4n tai mill\u00e4 edellytyksill\u00e4 sen pit\u00e4isi pysty\u00e4?<\/p>\n

                  Mik\u00e4 tulkitaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ksi poistumiseksi? Onko sudella jokin v\u00e4himm\u00e4isnopeusrajoitus, jota sen tulee noudattaa poistumisessaan?  Jos tulkinta perustuu asianomistajakertomukseen, tulee muistaa, ett\u00e4 ihmiset kokevat asioita hyvin eri tavalla ja kertomukset samasta tilanteestakin poikkeavat usein toisistaan. Liitto per\u00e4\u00e4nkuuluttaa t\u00e4ss\u00e4 harkintaa, koska sellainen on usein n\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 puuttunut. Poliisi etenkin on mieltynyt selkeihin mittalukemiin, kuten tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4yntej\u00e4 viikon aikana, tietyn et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 piha-alueesta. T\u00e4m\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6smenettelyn seuraukset kertaantuivat sitten It\u00e4-Suomessa 2016, jolloin poliisi jakoi mets\u00e4stysvuoden 2015-2016 aikana kaikkiaan 15 poistom\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 sudelle (+ yhden koiran sutena, joka osoittautui olevan kastroitu husky[29]<\/a>). Poliisi ei ole el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen asiantuntija.<\/p>\n

                  Kaaviossa sivulla 18 ei ole huomioitu ollenkaan x-muuttujia, jotka ovat saattaneet johtaa pihavierailuihin. Hoitosuunnitelmassa puhuttiin aiemmin sivulla 16, ett\u00e4 pihak\u00e4yntien syyt selvitet\u00e4\u00e4n. Kaaviosta n\u00e4m\u00e4 kaikki muut, poissulkevat toimet puuttuvat. Mik\u00e4 on toisin sanoen toimintakaavio tavattaessa kohdan 3 tyyppinen susi (suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 paikalta poistumista pidemp\u00e4\u00e4n) mutta piha- tai tuotantorakennusymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on s\u00e4ilytetty kuolleita tuotantoel\u00e4imi\u00e4? Kumpi poistetaan: susi vai ravintohoukutin?<\/p>\n

                  Vahinkoperusteisten poikkeuslupien suhteen (s.19) \u201dniiss\u00e4 tilanteissa, joissa sudet aiheuttavat erityisen merkitt\u00e4vi\u00e4 vahinkoja, eik\u00e4 ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 apua, susi on mahdollista tappaa vahinkoperusteisella poikkeusluvalla<\/em>.\u201d Oikein asennettu ja huollettu, toimiva s\u00e4hk\u00f6istetty petoaita on erinomainen keino pit\u00e4\u00e4 karja ja pedot eri puolilla laidunta.<\/p>\n

                  Poliisin toimintaa avustavana, riistanhoitoyhdistyksen SRVA-toimintaa korvaavana toimijana It\u00e4-Suomessa, on Virva ry osoittautunut olevan huolellinen ja vastuullinen toimija. Kaikki Virva ry:n operaatiot, joissa susi on poistettu poliisin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4, ovat olleet perusteltuja jo el\u00e4insuojelullisistakin syist\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4n suorittamisessa on kiinnitetty huomiota nimenomaisesti yksil\u00f6innin onnistumiseen.[30]<\/a> Liitto esitt\u00e4\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6lle, ett\u00e4 sen tulisi edist\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltaista toimintaa, turvaamalla sen jatkuvuus esimerkiksi hankerahoituksen avulla. Liitto n\u00e4kisi mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s vastaavan toiminnan laajenevan muihin maakuntiin.<\/p>\n

                   <\/p>\n

                    \n
                  1. Syventyv\u00e4 ja laajentuva tieto susikannasta<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                    4.1. Susikannan seurannan turvaaminen ja kehitt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

                    Liitto pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 ministeri\u00f6n tavoitetta \u201dselvitt\u00e4\u00e4 mahdollisuudet kevent\u00e4\u00e4 pannoitusten toteuttamiseen liittyv\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4tely\u00e4.<\/em>\u201d Pannoitusten onnistumisiin on liikaa liittynyt erilaista mielipidesuhdanteiden johdosta tapahtuvaa painostusta ja negatiivista kampanjointia.<\/p>\n

                    Seuraava toimenpide oli kirjattu jo vuoden 2015 kannanhoitosuunnitelmaan: \u201d Suurpetohavainnointiin kannustetaan Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen toimesta my\u00f6s muita vapaaehtoisryhmi\u00e4, joista havainnointiin osallistuvat henkil\u00f6t suorittavat ennen toimintaan osallistumista Suomen riistakeskuksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n suurpetohavainnoitsijakoulutuksen<\/em>.\u201d T\u00e4llaista mahdollisuutta ei koskaan ilmennyt, vaikka Liiton tiedossa on, ett\u00e4 asiaan liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta on tiedusteltu Suomen riistakeskuksen aluetoimistoilta.<\/p>\n

                    Samalla tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota nykyisen petoyhdyshenkil\u00f6verkoston intressiohjautuvuuteen havaintojen kirjaamisessa ja niiden \u201dpyyt\u00e4misess\u00e4\u201d yleis\u00f6lt\u00e4. Havaintojen keruun intressin\u00e4 on usein ollut aineiston keruu poikkeusluvan saamiseksi. Lis\u00e4ksi Liitto muistuttaa, ett\u00e4 petoyhdyshenkil\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 pohjautuu lakiin: \u201d Riistanhoitoyhdistyksen toimihenkil\u00f6ksi voidaan nimitt\u00e4\u00e4 se, joka:<\/em><\/p>\n

                    1) on t\u00e4ytt\u00e4nyt 18 vuotta;<\/em><\/p>\n

                    2) on t\u00e4ysivaltainen; ja<\/em><\/p>\n

                    3) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkil\u00f6kohtaisilta ominaisuuksiltaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sopiva<\/em>.\u201d (Riistahallintolaki 20 \u00a7 2 momentti)[31]<\/a><\/p>\n

                    Petoyhdyshenkil\u00f6verkoston haavoittuvuudesta ovat osoituksena \u201distuma-\u201d tai \u201dkirjaamislakot\u201d, mik\u00e4li toiminta, eli havaintojen keruu ei johda toivottuun tulokseen, eli useimmiten poikkeusluvan saamiseen.[32]<\/a> Lis\u00e4ksi yli puolet vuoden 2015-2016 kannanhoidollisten lupien hakemuksista j\u00e4tettiin petoyhdyshenkil\u00f6iden toimesta. Ministeri\u00f6n on hyv\u00e4 kysy\u00e4 perustavaa laatua oleva kysymys itselt\u00e4\u00e4n: mik\u00e4li huomattava osa petoyhdyshenkil\u00f6ist\u00e4 haluaa susista eroon, miten suden suojelu turvataan Suomessa? Sama ongelma vaivaa my\u00f6s SRVA-toimintaa.[33]<\/a> Miten konfliktia hallitaan, jos osa verkostosta pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 koko ajan yll\u00e4? Ministeri\u00f6n tulisi panostaa enemm\u00e4n laatuun kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. M\u00e4\u00e4r\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 tee nyt ket\u00e4\u00e4n autuaaksi.<\/p>\n

                    Mainittakoon viel\u00e4, ett\u00e4 ottaen huomioon riistakonsernien luottamusteht\u00e4vien harvalukuisuus suhteessa mets\u00e4st\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, nousevat keskeiset luottamushenkil\u00f6t valitettavan usein esiin mets\u00e4stysrikosten yhteydess\u00e4. Vuonna 2013 maankuulun Perhon kolmen suden salamets\u00e4stykseen osallistui valtakunnallisen riistaneuvoston j\u00e4sen.[34]<\/a> Viitasaarella paljastui 2015 t\u00f6rke\u00e4 mets\u00e4stysrikos, jossa kallionkoloon mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 paennut ilves poltettiin alueella, johon yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n miehist\u00e4 ei ollut mets\u00e4styslupaa.[35]<\/a> Yksi toimintaan osallistuneista oli paikallisen riistanhoitoyhdistyksen ampumakokeen vastaanottaja. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiossa 18.1.2019 (R18\/936) mainitaan osallisena ilmeisesti useita riistanhoitoyhdistysten luottamushenkil\u00f6it\u00e4 suteen kohdistuvassa salamets\u00e4stysyrityksess\u00e4, kuten petoyhdyshenkil\u00f6it\u00e4, ampumakokeen vastaanottajia ja j\u00e4ljestyskoiran ohjaaja.<\/p>\n

                    Liitto on ilahtunut siit\u00e4, miten Luonnonvarakeskuksen kanta-arviot ovat kehittyneet yh\u00e4 tarkemmiksi ja aineistoiltaan valideiksi viime vuosina. Suurimpana kehityst\u00e4 edesauttaneena tekij\u00e4n\u00e4 Liitto n\u00e4kee DNA-yksil\u00f6innin k\u00e4yt\u00f6n laajentumisen. Ennustemallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon Liitto ei n\u00e4e juurikaan mit\u00e4\u00e4n funktiota, t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, kun puhutaan alle 200 yksil\u00f6n susim\u00e4\u00e4rist\u00e4. Ennustemallina t\u00e4llaisen ennusteen tuottaminen: 228-311 sutta 90% todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4, kun Suomessa on susia kuitenkin yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti alle 200, ei kerro oikeastaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Sen sijaan Luonnonvarakeskuksen videot, joissa kannanvaihteluita ja kannan rakennetta kuvataan, ovat eritt\u00e4in informatiivisia opetusvideoita. Mit\u00e4 ennustemallilla halutaan esitt\u00e4\u00e4? Onko sen tarkoitus jossain vaiheessa pohjustaa seuraavaa kannanhoidollista mets\u00e4styskokeilua?<\/p>\n

                     <\/strong><\/p>\n

                    4.2. Tutkimus sudesta, ihmisest\u00e4 ja yhteiskunnasta<\/strong><\/p>\n

                    LSL Tapiolan edustaja j\u00e4tti sidosryhm\u00e4tilaisuudessa Loimaalla 16.4.2019 ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 vet\u00e4neelle Sakari Mykr\u00e4lle esityksen tutkimustiedon tarpeen laajentamisesta ongelmakeskeisest\u00e4 ratkaisukeskeiseksi. Esitys j\u00e4tettiin kirjallisena dokumenttina. Sen sijaan, ett\u00e4 vuosittain tutkimusta kohdennetaan siihen viiteryhm\u00e4\u00e4n, joka ei koe p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 suden kanssa, tulisi etsi\u00e4 konkreettisia toimia niilt\u00e4 ihmisilt\u00e4, jotka kokevat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tai eiv\u00e4t koe sudesta haittaa arjessaan. Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ihmiset tekev\u00e4t toisin? Mit\u00e4 ty\u00f6kaluja ja toimintamalleja l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4 viiteryhm\u00e4st\u00e4 ja voidaanko n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 soveltaa vastavuoroisesti n\u00e4ihin ihmisiin, joilla selviytymiskokemusta ei ole. T\u00e4m\u00e4 tutkimustarve on Liiton n\u00e4kemyksen mukaan ratkaisukeskeinen ja toisi uutta n\u00e4kemyst\u00e4 ja mahdollisesti konkreettisia ratkaisuja. Esitys ei kuitenkaan n\u00e4yt\u00e4 edenneen hoitosuunnitelmaan saakka. Ik\u00e4v\u00e4\u00e4 ettei ministeri\u00f6 koe ratkaisukeskeisyytt\u00e4 ongelman osalta tarpeelliseksi. Esityst\u00e4 voi tiedustella Mykr\u00e4lt\u00e4, mik\u00e4li se on viel\u00e4 h\u00e4nen hallussaan.<\/p>\n

                     <\/p>\n

                    4.3. Hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien v\u00e4lisen vuoropuhelun kehitt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

                    T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Liitto muistuttaa ministeri\u00f6t\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n. Ministeri\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 on suojella Suomen uhanalaisia suurpetoja. Suojelusta poikkeaminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 lajia suojellaan. Sit\u00e4 ei tapeta, kuin lakis\u00e4\u00e4teisin poikkeuksin, jolloin tiettyjen kriteerien tulee t\u00e4ytty\u00e4. Ministeri\u00f6n kannattaa tutustua vastaavalla tavalla toimivan ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon toimenkuvaan, jonka l\u00e4ht\u00f6kohtaisena ajatuksena ei ole lis\u00e4t\u00e4 saimaannorpan sosiaalista hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 sallimalla sen tappaminen tietyn kiinti\u00f6n puitteissa, tai liito-oravareviirien kiinti\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4inen h\u00e4vitt\u00e4minen kaavoitusalueelta. Kuulostaisiko hullulta? Niin meist\u00e4kin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta saa poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 luettavaksi. Liitto suosittelee sit\u00e4, ihan opintomieless\u00e4.<\/p>\n

                    Tavoitteet tulee asettaa selke\u00e4sti ja niiden tulee olla s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaisia. Liitto on tuonut sidostyhmiin liittyv\u00e4\u00e4 asiaa esille jo muistiossaan maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6lle 3.10.2018.<\/p>\n

                    Ep\u00e4luottamukseen liittyen Liitto kehottaa tutustumaan Outi Ratam\u00e4en ja Taru Peltolan blogiin Susipuheen silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6temput[36]<\/strong><\/a><\/em> joka avaa kiinnostavalla tavalla puheeseen piilotettuja intressej\u00e4. Liitto haluaa my\u00f6s haastaa perinteisen luottamusasetelman, jossa petoyhdyshenkil\u00f6t eiv\u00e4t koe luottavansa tutkimuslaitokseen ja riistahallintoon. Ent\u00e4 jos kysymys esitet\u00e4\u00e4n toisin p\u00e4in: pystyyk\u00f6 riistahallinto tosiasiallisesti luottamaan petoyhdyshenkil\u00f6verkostoonsa?<\/p>\n

                    Sivulla 30, 1 kappale kohdasta seurantatiedon avoimuus on ilmeinen kirjoitusvirhe: riistanyhdistyksill\u00e4<\/u> tarkoitettaneen riistanhoitoyhdistyksi\u00e4<\/em>.<\/p>\n

                     <\/p>\n

                    4.4. Reviiriyhteisty\u00f6ryhmien toiminnan tukeminen ja kehitt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

                    Vuoden 2015 kannanhoitosuunnitelman hankkeissa reviiriyhteisty\u00f6ryhmille esitettiin seuraava teht\u00e4v\u00e4: \u201dYhteisty\u00f6ryhm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi luoda paikallinen kokonaisn\u00e4kemys susitilanteesta, suunnitella ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 toimia ja punnita vahinkoperustaisen ja kannanhoidollisen mets\u00e4styksen prioriteetteja. N\u00e4iden lis\u00e4ksi ryhm\u00e4 keskustelisi ja suunnittelisi alueellisia erityiskysymyksi\u00e4, kuten raja-alue yhteisty\u00f6t\u00e4 tai mets\u00e4peuran ja suden suojelun sovittamista yhteen<\/em>.\u201d<\/p>\n

                     <\/p>\n

                    Seuraavassa muutamia otteita reviiriyhteisty\u00f6ryhmien p\u00f6yt\u00e4kirjoista:<\/p>\n

                    \"\"<\/a><\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                    Kuva 13: Kiuruvesi-Vierem\u00e4n yhteisty\u00f6ryhm\u00e4 (ote) 12.12.2016 klo 19.00.<\/em><\/p>\n

                    \"\"<\/a><\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                    Kuva 14. Rengon susireviiriyhteisty\u00f6ryhm\u00e4n kokous (ote) 2.12.2016 klo 13.00.<\/em><\/p>\n

                    \"\"<\/a><\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                    Kuva 15: Satakunnan susireviiriyhteisty\u00f6ryhm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6postikokous (korvaa aiemman kokouksen, jossa luville ei n\u00e4hty tarvetta) 26. tammikuuta 2017.<\/em><\/p>\n

                     <\/p>\n

                    \"\"<\/a><\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                    Kuva 16: Raaseporin reviiriyhteisty\u00f6ryhm\u00e4n kokous 22.11.2016 klo: 18 alkaen.<\/em><\/p>\n

                     <\/p>\n

                    Yhteisty\u00f6ryhmiss\u00e4 on noin 68% samoja toimijoita, jotka riistakeskus pystyy tunnistamaan sidosryhmikseen. Perustuslain 20 \u00a7 ei t\u00e4llaista rajausta kuitenkaan tunne, vaan \u201dvastuu luonnosta ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 kuuluu kaikille<\/em>.\u201d Kuitenkin reviiriyhteisty\u00f6ryhmien edustusto on jakautunut seuraavasti, kuten kuvasta 17 voidaan havaita:<\/p>\n

                    \"\"<\/a><\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                    Kuva 17: Sidostyhmien edustajajakauma susireviirity\u00f6ryhmiss\u00e4 22.2.2018.<\/em><\/p>\n

                     <\/p>\n

                    4.5. Viestinn\u00e4n kehitt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

                    T\u00e4m\u00e4n osa-alueen kehitt\u00e4minen kannattaa aloittaa vaikkapa ministerist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

                    \"\"<\/a><\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                    Kuva 18: Maaseudun tulevaisuus 29.01.2019.<\/em><\/p>\n

                     \"\"<\/a><\/em><\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                    Kuva 19: Satakunnan kansa 14.1.2019.<\/em><\/p>\n

                    Ministeri\u00f6n tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n konsultoida viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n suuntautunutta asiantuntijaa. Nyt ministeri\u00f6n viestint\u00e4 on ristiriitaista. Toki etenkin vaalien alla poliitikon julkisuushakuisuus tapahtuu usein tosiasiallisuuden kustannuksella. Keskustan \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t halua kuulla, ett\u00e4 susia tai muita suurpetoja pit\u00e4isi suojella. Vakava ongelma viestinn\u00e4st\u00e4 tulee kuitenkin siin\u00e4 vaiheessa, kun tavoitteet ja toimet ovat ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4\u00e4n konfliktia ei tulla ratkaisemaan, kun tosiasioiden tunnustaminen, perusteht\u00e4v\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen ja kansainv\u00e4listen velvoitteiden toteuttaminen ovat nykytasolla ja viestit n\u00e4ist\u00e4 koko ajan ristiriitaisia.<\/p>\n

                     <\/p>\n

                      \n
                    1. Monilajinen kannanhoito<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                      Tehomets\u00e4talous on luonut ja luo koko ajan uusia laidunalueita hirville. Hirvi on nuorten metsien laji ja hy\u00f6tyy yhden puulajin puupelloista ja -viljelmist\u00e4. Mets\u00e4talouden ja riistatalouden n\u00e4keminen kokonaisuutena auttaisi avaamaan t\u00e4t\u00e4 yht\u00e4l\u00f6\u00e4. Hirven suhteen on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s tarveharkintaista retoriikkaa. Kun tarvitaan hirvilupia lis\u00e4\u00e4, painotetaan onnettomuuksia ja hirvi\u00e4 on silloin retorisesti liikaa. Kun taas tarvitaan poikkeuslupia sudelle, hirvi\u00e4 on retorisesti \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

                      \u201dValkoh\u00e4nt\u00e4peurat ovat muutamilla alueilla h\u00e4vinneet susien voimakkaan mets\u00e4styspaineen vuoksi. Koskuen mets\u00e4stysseuran alueella oli ennen hirvijahtia runsaasti hirvihavaintoja ja riistakamerakuvia hirvist\u00e4, v\u00e4h\u00e4n ennen hirvijahtia havainnot l\u00e4hes loppuivat, isommista aikuislaumoista oli havaintoja mutta naaraat vasojen kanssa olivat v\u00e4hiss\u00e4, syyn\u00e4 pidettiin susien mets\u00e4styspainetta.<\/em>\u201d Suomen riistakeskus Pohjanmaa, p\u00e4\u00e4t\u00f6s: 2017-1-300-01099-7 Haettu susi 1 kpl, my\u00f6nnetty susi 1 kpl. 31.1.2017, Jalasj\u00e4rvi, Kauhajoki, Kurikka.<\/p>\n

                      Suomen riistakeskus Pohjanmaa my\u00f6nsi Etel\u00e4- ja Keski-Pohjanmaalle enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4n lupia hirviel\u00e4inten pyyntiin syksylle 2017. Hirvilupiin lis\u00e4yst\u00e4 1200. Valkoh\u00e4nt\u00e4kauriin(peuran) pyyntilupia my\u00f6nnettiin seuraavasti: \u201dSuomen riistakeskus on my\u00f6nt\u00e4nyt maakuntien alueille yhteens\u00e4 459 valkoh\u00e4nt\u00e4peuran pyyntilupaa. M\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi viimevuodesta 121 pyyntiluvalla ja nyt my\u00f6nnetty m\u00e4\u00e4r\u00e4 on historian suurin<\/em>.\u201d[37]<\/a><\/p>\n

                      \u201dSusilauma on vaikuttanut voimakkaasti alueella tapahtuvaan mets\u00e4stykseen. Suuressa osassa lauman reviiri\u00e4 on koiramets\u00e4stys ja koirien koulutus loppunut kokonaan. Osalta hakemusaluetta sudet sy\u00f6neet valkoh\u00e4nt\u00e4peurakannan loppuun. My\u00f6s alueen mets\u00e4stysmatkailu susien vaikutuksesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 loppunut<\/em>.\u201d Suomen riistakeskus Satakunta, p\u00e4\u00e4t\u00f6s 2017-1-550-01081-5. Haettu susi 8 kpl, my\u00f6nnetty susi 1 kpl. 1.2.2017, Huittinen, Loimaa, K\u00f6yli\u00f6.<\/p>\n

                      Suomen riistakeskus Satakunta my\u00f6nsi hirviel\u00e4imille lupia seuraavasti: \u201dHirvilupiin lis\u00e4yst\u00e4 20 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkaiseman kanta-arvion mukaan riistakeskuksen Satakunnan toimialueella talvehti t\u00e4n\u00e4 vuonna noin 4 100 hirve\u00e4.  Arvion mukaan hirvikanta on tihein Satakunnan rannikkoseudulla, mutta kasvussa my\u00f6s sis\u00e4maassa\u2026 Valkoh\u00e4nt\u00e4peuran pyyntilupien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuten my\u00f6s saalism\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut Satakunnan toimialueella jo useiden vuosien ajan\u2026  Tiheimm\u00e4t peurakannat tavataan alueen peltovaltaisissa etel\u00e4osissa, mutta kanta on vahvistumassa my\u00f6s alueen muissa osissa.  Tulevalle kaudelle pyyntilupam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 nostettiin noin 25 prosentilla viime kauteen n\u00e4hden<\/em>.\u201d[38]<\/a><\/p>\n

                      \u201dSusilauman p\u00e4\u00e4reviirialueella mets\u00e4st\u00e4\u00e4 25 seuraa, joiden hirvikiinti\u00f6 oli syksyn jahdissa n.  50 yksil\u00f6  ja susilaumalle ko. alueelta varattiin 70 hirve\u00e4. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleenkin lupam\u00e4\u00e4r\u00e4n mets\u00e4stys oli eritt\u00e4in vaikeaa mm. koiramets\u00e4stys l\u00e4hes mahdotonta. Jos lauman kokoa ei pienennet\u00e4 niin vuoden 2017 j\u00e4lkeen alueella ei tule olemaan mets\u00e4stett\u00e4v\u00e4\u00e4 hirvikantaa\u2026 Lauman koko on kasvanut niin merkitt\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 se on uhka alueen hirvikannalle<\/em>.\u201d Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala, p\u00e4\u00e4t\u00f6s: 2017-1-400-01003-3. Haettu susi 4 kpl, saatu 1 kpl. 9.1.2017, Juuka, Rautavaara, Nurmes, Kaavi, Juankoski.<\/p>\n

                      Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala my\u00f6nsi toimialueelleen hirvilupia seuraavasti: \u201dSuomen riistakeskus on my\u00f6nt\u00e4nyt Pohjois-Karjalaan 1796 hirvenpyyntilupaa tulevalle mets\u00e4styskaudelle. My\u00f6nnetyill\u00e4 luvilla on mahdollista kaataa noin 2100 hirve\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on selv\u00e4sti suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin pyyntilupia oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 1030 ja hirvi\u00e4 kaadettiin 1358 kpl. Yhdell\u00e4 pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.<\/em> Tulevan syksyn mets\u00e4styksen tavoitteena on pienent\u00e4\u00e4 hirvikantaa maakunnan l\u00e4nsiosassa. Lupam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on l\u00e4ntisell\u00e4 hirvitalousalueella nostettu 77 % edellisvuodesta<\/em>.\u201d[39]<\/a><\/p>\n

                      Koiran k\u00e4ytt\u00f6 hirvitalousalueilla ei n\u00e4yt\u00e4 tilastojen valossa korreloivan suden esiintymiseen alueella, eik\u00e4 edes sattuneisiin vahinkoihin. [40]<\/a><\/p>\n

                      Sivulla 39 viimeisess\u00e4 kappaleessa kirjoitusvirhe: suurpetojenvuoksi <\/em>kirjoitetaan erikseen.<\/p>\n

                       <\/p>\n

                        \n
                      1. Susien kannanhoidollinen mets\u00e4stys<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                        Kansallisen suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarviointi pohjaa olemassa olevien rakenteiden p\u00f6nkitt\u00e4miseen, eik\u00e4 suhtaudu kriittisesti rakenteiden olemassaoloon tai niiden muuttamiseen.<\/p>\n

                        -Suurpetojen kansallisten kannanhoitosuunnitelmien tulee m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kansalliset raamit kannanhoidolle, mutta samalla mahdollistaa riitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4lj\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6 alueellisille kannanhoitosuunnitelmille.<\/em><\/p>\n

                        Malli voi toteutua silloin kun kyseess\u00e4 on valtakunnallisesti elinvoimainen susikanta, eik\u00e4 suinkaan kanta joka tarkastelusta toiseen pysyttelee eritt\u00e4in uhanalaisena.<\/p>\n

                        -K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on otettava paikkaperustainen ja ongelmal\u00e4ht\u00f6inen l\u00e4hestymistapa, jossa luonnonvarat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n omaisuutena ja jonka hoitoon on niin velvollisuuksia kuin oikeuksiakin<\/em><\/p>\n

                        Kannanhoidollisen ja sosiaalisperusteisen mets\u00e4styksen yhteydess\u00e4 paikallistasolle annettiin oikeuksia ilman velvollisuuksia. Tuloksena oli susikannan romahtaminen alkujaan yli 200 yksil\u00f6st\u00e4 150-180 yksil\u00f6\u00f6n kolmessa vuodessa. Vastuiden m\u00e4\u00e4rittely j\u00e4i p\u00e4\u00e4asiallisesti toteutumatta.<\/p>\n

                        -Suurpetopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi asetettu toimenpidevalikoima on monipuolinen ja t\u00e4ht\u00e4\u00e4 ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden saavuttamiseen.<\/em><\/p>\n

                        Tavoitteellisuus ja toimenpidevalikoima sek\u00e4 toteutus ovat yksipuolisia.<\/p>\n

                        Koko suurpetopolitiikan arviointi viestitt\u00e4\u00e4 hallinnon paniikkitilaa, joka vastaa mets\u00e4stystarpeen ja -paineen kasvuun. Hallinnolta puuttuu n\u00e4in ollen tarpeellinen konfliktin hallintaan tarvittava paineensietokyky ja johdonmukainen, tavoitteellinen ajattelu. Ajattelua ohjataan mets\u00e4styksen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen ja kriisin hallintaan tavalla, joka ei ole suojelun\u00e4k\u00f6kulman kannalta kest\u00e4v\u00e4. Suojelun\u00e4k\u00f6kulma sivuutetaan sosio-kulttuuristen toimintojen alle, joiden s\u00e4ilytt\u00e4minen nostetaan keski\u00f6\u00f6n. Suojelu ja sosio-kulttuuriset toimet eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n sulje toisiaan pois, mutta joustoa ja kompromissia ei voida odottaa vain yhdelt\u00e4 tasolta. Ehdoton vaatimus sosio-kulttuuristen toimintojen muuttumattomuudesta, niiden s\u00e4ilymisest\u00e4 t\u00e4ysin ennallaan ei j\u00e4t\u00e4 lopulta yht\u00e4\u00e4n tilaa suurpedoille.<\/p>\n

                        Omistajuuden rakentaminen ei onnistu, mik\u00e4li metodina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yksipuolisesti mets\u00e4styst\u00e4. Vastuun langetessa (Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala: lupaehtojen noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen 2015-2016), valvonta j\u00e4i toteutumatta. Ei seuraamuksia, ei vastuun kantoa.<\/p>\n

                        Sivulla 41 mainitaan seuraavaa: \u201dTuomioistuin katsoi, ett\u00e4 Suomi ei ollut noudattanut luontodirektiivin 12 artiklan 1 kohdan ja 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se oli sallinut ennalta ehk\u00e4isev\u00e4n suden mets\u00e4styksen ilman, ett\u00e4 oli osoitettu, ett\u00e4 mets\u00e4stys on omiaan ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n erityisen merkitt\u00e4vi\u00e4 vahinkoja<\/em>.\u201d (Tuomio komissio vs. Suomi C\u2011342\/05)[41]<\/a><\/p>\n

                        Sittemmin maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 kirjelm\u00f6i komissiolle sudenmets\u00e4styksen ennaltaehk\u00e4isevist\u00e4 vaikutuksista koskien tuomion t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa 2.11.2007.[42]<\/a> Suomi l\u00e4hetti komissiolle kirjelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n keskener\u00e4isen selvityksen (joka on edelleen keskener\u00e4inen) p\u00e4iv\u00e4yksen\u00e4 26.10.2007 jossa viitataan Pohjois-H\u00e4meen ja Pohjois-Savon laumoihin, joiden on todettu v\u00e4hent\u00e4neen vahinkoja mets\u00e4styksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

                        Esimerkkin\u00e4 Kuhmoisten-Oriveden laumasta tapettiin alfanaaras helmikuussa 2007, mink\u00e4 j\u00e4lkeen lauma hajosi, joten vahingotkin luonnollisesti p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t. Toisessa esimerkiss\u00e4 Kaavin- Juankosken laumasta tapettiin kaikkiaan kuusi (6) yksil\u00f6\u00e4, mukaan lukien alfapari, joten vahingotkin p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 esimerkit osoittavat ainoastaan sen, ett\u00e4 mik\u00e4li sudet h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n alueelta, ei vahinkojakaan tietenk\u00e4\u00e4n tapahdu.<\/p>\n

                        Nyt lausuttavana olevassa hoitosuunnitelmaluonnoksessa todetaan: \u201d Vuoden 2015 hoitosuunnitelman valmistelun yhteydess\u00e4 todettiin, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tiukalla suojelulla ei ollut saavutettu aiemman hoitosuunnitelman tavoitteita.<\/em>\u201d Nyt voidaan ja pit\u00e4\u00e4kin kysy\u00e4, miss\u00e4 suhteessa muut, ennaltaehk\u00e4isev\u00e4t toimet ovat olleet vuosien 2007-2015 aikana tiukkaan suojeluun n\u00e4hden. \u201dTiukka suojelu\u201d on ministeri\u00f6n kielell\u00e4 tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 susia ei tapeta, mutta ei tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muutakaan. Poissaolollaan ovat loistaneet aktiiviset tiedotuskampanjat, kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6, hyvien k\u00e4yt\u00e4nteiden hakeminen kansainv\u00e4liselt\u00e4 kent\u00e4lt\u00e4, karkotus- ja suojaustoimien kehitt\u00e4minen. Petoaitam\u00e4\u00e4r\u00e4rahat ovat vuosittain loppuneet kesken. Tosiasiallisesti \u201dtiukan suojelun\u201d aika on tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 susikanta on ollut oman onnensa nojassa pois lukien v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t toimet, joihin komissio on Suomea velvoittanut. Aikaa olisi ollut. \u201dSalamets\u00e4styksen\u201d olemassaoloon ja sen tunnustamiseen kiinnitettiin huomiota siin\u00e4 vaiheessa, kun se sopi poliittiseen agendaan aloittaa susien mets\u00e4stys.<\/p>\n

                        Kokeiluluontoinen kannanhoidollinen mets\u00e4stys toteutettiin ilman ennakkoarviointia kokonaisvaikutuksista, varovaisuusperiaatetta tai suunnitelmallisuutta, \u201dluottaen hyv\u00e4\u00e4n tahtoon\u201d. Analyysi niist\u00e4 skenaarioista, joiden ansiosta jahti menee pieleen: kuten kumulatiiviset vaikutukset kun noin puolet lis\u00e4\u00e4ntymispotentiaalista poistetaan ja x-muuttujat, eli rinnakkainen lupaj\u00e4rjestelm\u00e4 (poliisin m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset) kasvattavat kokonaiskuolleisuutta siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ett\u00e4 kuolleisuus ylitt\u00e4\u00e4 syntyvyyden.<\/p>\n

                         <\/p>\n

                        \"\"<\/a><\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Kuva 20: Susikannan muutos maittain (EU) suhteessa hallintoon.<\/em><\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Kuten kuvasta 20 voidaan havaita, on suden suojelussa onnistuttu parhaiten siin\u00e4 tapauksessa, kun hallinnoiva toimiala ei ole yksin\u00e4\u00e4n maatalousministeri\u00f6, vaan suojelusta vastaa joko ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 yksin tai yhdess\u00e4.<\/p>\n

                        Yleisesti ottaen Suomen susikannan katsotaan romahtaneen laittoman tappamisen seurauksena, on kuitenkin syyt\u00e4 muistaa, ettei varsinaista \u201dhuippua\u201d ole koskaan edes saavutettu, vaan kanta ei ole koskaan arvioissa<\/strong> (ennusteissa kyll\u00e4kin) ylitt\u00e4nyt 300 yksil\u00f6n rajaa (kuva 21). Viimeksi 200 yksil\u00f6n rajan ylittyess\u00e4 vuonna 2006 jaettiin vahinkoperusteisia poikkeuslupia avok\u00e4tisesti sek\u00e4 ministeri\u00f6n, ett\u00e4 riistanhoitopiirien toimesta.<\/p>\n

                        \"\"<\/a><\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Kuva 21: Suomen susikannan kehitys kannanarvioissa 1996-2019. (L\u00e4hde: Luke\/RKTL).<\/em><\/p>\n

                        Vuoden 20017 romahdus Suomen susikannassa ei ole selitett\u00e4viss\u00e4 salamets\u00e4styksell\u00e4, vaan kontrolloimattomalla ihmisen aiheuttamalla kuolleisuudella. Talven 2016 kannanhoidollisen mets\u00e4styksen saaliista l\u00e4hes puolet (46%) oli lis\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4. Mets\u00e4stys mitoitettiin lauma-arvioiden pohjalta, vaikka Luonnonvarakeskus korosti lausunnoissaan niiden sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n suuria ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4. Seuraavana talvena 2017 jatkettiin \u201dsosiaalisperusteisella\u201d mets\u00e4styksell\u00e4, jossa luvat painottuivat mets\u00e4styslain 41 a \u00a7 1 momentin 3 kohdan perusteisiin. Sosiaalisperusteisen mets\u00e4styksen saalisjakauma on esitetty kuvissa 22 ja 23:<\/p>\n

                        \"\"<\/a><\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Kuva 22: Sosiaalisperusteisen mets\u00e4styksen saaliin ik\u00e4jakauma. Yli 80% jahdista kohdistui aikuisiin.<\/em><\/p>\n

                        \"\"<\/a> <\/em><\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Kuva 23: Sosiaalisperusteisen jahdin sukupuolijakauma.<\/em><\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voidaan todeta vuosien 2014-2015, 2015-2016 ja 2016-2017 toimista, ettei kannan romahdukseen tarvinnut salamets\u00e4st\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n sutta. Se onnistui valtionhallinnon toimesta oikein mainiosti.<\/p>\n

                        Kannanhoidollisen kokeilun tavoitteena oli lis\u00e4t\u00e4 suden arvostusta saalisel\u00e4imen\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 paikallisten asukkaiden sosiaalista sietokyky\u00e4. Talvella 2016 Satakunnassa tapettiin kannanhoidollisessa mets\u00e4styksess\u00e4 kaksi (2) sutta poikkeusluvin. Seuraavana talvena 2017 vaadittiin koko lauman (8) suden tappamista, vaikka lauma ei ollut aiheuttanut yht\u00e4\u00e4n vahinkoa.[43]<\/a> Miten menestyksekk\u00e4\u00e4n\u00e4 onnistumisena suden siet\u00e4misen kannalta t\u00e4t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4?<\/p>\n

                        Tapauskohtainen harkinta pett\u00e4\u00e4 pahasti siin\u00e4 vaiheessa, kun Suomen riistakeskuksen n\u00e4kemys ministeri\u00f6n asettamasta kiinti\u00f6st\u00e4 on t\u00e4m\u00e4:<\/p>\n

                        \"\"<\/a><\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Kuva 24: Ote Suomen riistakeskuksen vastineesta H\u00e4meenlinnan hallinto-oikeudelle 2015.<\/em><\/p>\n

                         <\/p>\n

                        N\u00e4kemys osoittautui v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi seuraavana talvena.<\/p>\n

                        Ministeri\u00f6n ja riistahallinnon ei pid\u00e4 ottaa valitusprosesseja henkil\u00f6kohtaisesti. \u201dOngelma syntyi siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen riistakeskuksen t\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4 poikkeusluvat hyvin aikaisin jo joulukuun alussa, jotta poikkeusluvat tulivat t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanokelpoisiksi valitusajan johdosta tammikuun alussa ja jotta mets\u00e4stys voisi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 ennen suden lis\u00e4\u00e4ntymisaikaa<\/em>.\u201d S\u00e4\u00e4d\u00f6spohja kaikissa menettelyiss\u00e4 (vahinkoperusteinen\/kannanhoidollinen) on t\u00e4sm\u00e4lleen sama ja on hallinnon oma valinta mit\u00e4 menettely\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Vaikka p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 valitettaisiinkin, valitusajan ollessa voimassa, lopullista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 valitukseen ei valitusajan puitteissa siten tule.<\/p>\n

                        \u00c5rhusin sopimuksen iii pilari olisi syyt\u00e4 ratifioida. T\u00e4m\u00e4 takaisi my\u00f6s kansalaisten tosiasialliset mahdollisuudet osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, muutoin kuin vain nykyisell\u00e4\u00e4n tunnistettujen sidosryhmien osalta.<\/p>\n

                        Suden mets\u00e4styst\u00e4 on perusteltu kansalaisten kokemalla turvattomuuden tunteella, jonka susi aiheuttaa. Miten t\u00e4h\u00e4n turvattomuuden tunteen lievent\u00e4mistarpeeseen vastaa se, ett\u00e4 tosiasiallisesti sudet on tapettu siell\u00e4, miss\u00e4 niiden otaksuttavasti pit\u00e4isi aiheuttaa v\u00e4hiten turvattomuuden tunnetta? Toisin sanoen, miten suden tappaminen mets\u00e4\u00e4n parantaa koettua turvallisuudentunnetta? Kuvassa 25 on sijoitettu v\u00e4est\u00f6tiheytt\u00e4 kuvaavalle kartalle (mit\u00e4 suurempi tiheys, sen tummempi ruutu) kaikki 2010-2018 kuolleet sudet.<\/p>\n

                        \"\"<\/a><\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Kuva 25: Vuosina 2010-2018 kuolleet sudet suhteessa asutustiheyteen.<\/em><\/p>\n

                        \"\"<\/a><\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Kuva 26: Susien kuolinsyyt v\u00e4est\u00f6tiheyden ja kuolintavan mukaan 2010-2018. Prosenttiosuudet on laskettu kuolintavan mukaan.<\/em><\/p>\n

                         <\/em><\/p>\n

                        Suden p\u00e4\u00e4tyminen luvallisesti tapetuksi n\u00e4ytt\u00e4ytyy seikkana mik\u00e4 ei ole riippuvainen suden i\u00e4st\u00e4 tai sukupuolesta. Elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 asumattomat ja hyvin harvaan asutut seudut ovat t\u00e4m\u00e4n aineiston valossa niit\u00e4, miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 suurimmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 tapahtuu. T\u00e4m\u00e4 muodostaa ristiriidan sen keskeisen tappamista perustelevan argumentin kanssa, ett\u00e4 luvallisella tappamisella voitaisiin ”jalostaa” susikantaa ihmisaremmaksi koska tapetuksi p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t yksil\u00f6t, jotka liikkuvat asutuksissa.<\/p>\n

                        Luvallinen tappaminen on merkitt\u00e4vin kuolinsyy kaikissa ik\u00e4- ja sukupuoliluokissa ja tunnetun kuolleisuuden osalta m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat moninkertaisia luontaiseen kuolleisuuteen tai laittomaan mets\u00e4stykseen n\u00e4hden. Asiassa on toki annettava merkityst\u00e4 etenkin kuolinsyiden keskin\u00e4ist\u00e4 suhdetta tarkasteltaessa my\u00f6s sille, ett\u00e4 luvallisesti tapetuista 100% on tunnetun kuolleisuuden viitekehyksess\u00e4. Muissa kuolintapaluokissa todellisista m\u00e4\u00e4rist\u00e4 voidaan esitt\u00e4\u00e4 vain valistuneita arvauksia tai pit\u00e4yty\u00e4 siin\u00e4 mit\u00e4 varmuudella on tiedossa. T\u00e4m\u00e4 on omiaan nostamaan luvallisen tappamisen suhteellista osuutta t\u00e4m\u00e4n kaltaisessa aineistossa.<\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Sivulla 42 on t\u00e4ydennyst\u00e4 odottava kohta: \u201d [T\u00c4M\u00c4 KOHTA T\u00c4YDENTYY MIK\u00c4LI EUROOPAN UNIONIN ENNAKKORATKAISU JULKISTETAAN ENNEN HOITOSUUNNITELMAN VAHVISTAMISTA. RATKAISUT KANNANHOIDOLLISESTA METS\u00c4STYKSEST\u00c4, SEN TAVOITTEISTA JA K\u00c4YT\u00c4NN\u00d6N TOTEUTUKSESTA P\u00c4\u00c4TET\u00c4\u00c4N TOIMENPITEISSA MAINITUSSA LAAJAPOHJAISESSA VALMISTELURYHM\u00c4SS\u00c4, MIK\u00c4LI SE ENNAKKORATKAISUN PERUSTEELLA ON MAHDOLLISTA.]<\/p>\n

                        Jos \u201dlaajapohjaisella\u201d tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 samaa sidosryhm\u00e4pakettia, jonka kanssa ministeri\u00f6 on tottunut ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n, ei valmisteluryhm\u00e4\u00e4 voida pit\u00e4\u00e4 kovin laajana. T\u00e4ss\u00e4 valmisteluryhm\u00e4ss\u00e4 suurimmaksi edustustoltaan tulee muodostua sen ryhm\u00e4n, jonka yhteiselo sujuu suden kanssa, eik\u00e4 sutta koeta ongelmaksi.<\/p>\n

                        Toisin kuin suunnitelmaluonnoksessa sanotaan, tulee t\u00e4m\u00e4 \u201dlaajapohjainen\u201d ryhm\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uusi lausuntokierros. Menettely, tavoitteet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus on niin ik\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 tarkkaan. <\/strong>T\u00e4llainen kaikesta irrallinen toimielin tekee v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tyhj\u00e4ksi tavoitteenasettelun suojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tietenk\u00e4\u00e4n siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta eik\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan t\u00e4m\u00e4n on havaittu olevan osa ministeri\u00f6n toimintakulttuuria. Se olisi nyt syyt\u00e4 muuttaa!<\/strong><\/p>\n

                        Huomautetaan viel\u00e4, ett\u00e4 suurpetojen mets\u00e4stykseen liittyy lis\u00e4ksi valtavasti my\u00f6s el\u00e4insuojelullista problematiikkaa, johon liittyvien tahojen n\u00e4kemys on l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti sivuutettu.<\/p>\n

                         <\/p>\n

                          \n
                        1. Mets\u00e4peura<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                          Mets\u00e4peurasta Liitolla on sanottavanaan nelj\u00e4 (4) asiaa:<\/p>\n

                          \"\"<\/a><\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                          Kuva 27: Ote liitetiedostosta 19.1.2018 jossa Mets\u00e4hallituksen Mets\u00e4peura-hankkeen vastaava Sakari Mykr\u00e4 puoltaa koko lauman h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4 10.01.2018 p\u00e4iv\u00e4ttyyn poikkeuslupahakemukseen.<\/em><\/p>\n

                           <\/p>\n

                          \"\"<\/a><\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                          Kuva 28: Peuransuojelun lopullinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/em><\/p>\n

                          \"\"<\/a><\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                          Kuva 29: Ote Mets\u00e4hallituksen Mets\u00e4peura-life hankkeen vet\u00e4j\u00e4n n\u00e4kemyksest\u00e4 peuran ja suurpetojen suojeluun liittyv\u00e4st\u00e4 problematiikasta 8. toukokuuta 2017, s\u00e4hk\u00f6postilla. Yhdistykselle tiedoksi toimitettu saajan toimesta. Annetaan pyydett\u00e4ess\u00e4.<\/em><\/p>\n

                          \"\"<\/a><\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                          Kuva 30: \u201d\u00c4k\u00e4isen tyypin\u201d n\u00e4kemys asiasta\u2026 [44]<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n

                           <\/p>\n

                           <\/p>\n

                            \n
                          1. Muuta<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                            Poronhoitoalueeseen liittyv\u00e4\u00e4 problematiikkaa on tuotu esiin jo edell\u00e4. Suden ja koiran luonnossa tapahtuvien risteymien ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4 paras keino on turvata elinvoimainen susikanta, koska susi valitsee kumppaninsa ensisijaisesti lajitoverin joukosta.<\/p>\n

                            \u201dEuroopan luonnonvaraisten el\u00e4in- ja kasvilajien suojelusta tehdyn sopimuksen (ns. Bernin sopimus) pysyv\u00e4n komitean suosituksessa44 esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ep\u00e4illyt koiran ja suden risteym\u00e4t tulee varmistaa.\u201d Teoriassa n\u00e4in, mutta ellei teon vastaista toimintaa ole s\u00e4\u00e4detty rangaistavaksi, meill\u00e4 on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 puute, jota saatetaan jatkossa my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Liitto on ottanut asiaan jo edelt\u00e4v\u00e4sti kantaa useissa kirjoituksissaan.<\/p>\n

                            Hankkeita on suunnitelmassa esitetty kolme, joista yksi liittyy suden kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen ja kaksi viestint\u00e4\u00e4n. Kuten Liitto ehdotti edell\u00e4, tulisi my\u00f6s SRVA-toiminnot ja tutkimusta tukevat toiminnot j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 siten, ettei asenneilmapiirill\u00e4 luoda uhkaa toiminnan s\u00e4ilymiselle. Hankerahoituksella tulisi tukea niit\u00e4 vaihtoehtoisia j\u00e4rjestelyit\u00e4, joiden keski\u00f6ss\u00e4 on ohjeenmukainen ja huolellinen suoriutuminen teht\u00e4vist\u00e4.<\/p>\n

                             <\/p>\n

                              \n
                            1. Lopuksi<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                              Olkoon suunnitelma l\u00e4hestulkoon mik\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, merkityksellisen siit\u00e4 tekee t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano. Nyt on k\u00e4sill\u00e4 kolmas suunnitelma, jota p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n voidaan pit\u00e4\u00e4 kelvollisena, kuten kahta edellist\u00e4kin. Mik\u00e4li toimeenpanossa tullaan noudattamaan edellisten jatkumoa, on t\u00e4m\u00e4 sek\u00e4 suden, hallinnon, ett\u00e4 konfliktin kannalta yhdentekev\u00e4.<\/p>\n

                               <\/p>\n

                               <\/p>\n

                              Luonnonsuojeluliitto Tapiola<\/p>\n

                              Leena Iivonen                              Reija Laurila                                  Sari Kantinkoski<\/p>\n

                              Puheenjohtaja                              Varapuheeenjohtaja                     Sihteeri<\/p>\n

                               <\/p>\n

                              Viitteet: <\/strong><\/p>\n

                              [1]<\/a> Dnro 1309\/720\/2007<\/p>\n

                              [2]<\/a> Wikman (toim.) 2008.<\/p>\n

                              [3]<\/a> Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6, s\u00e4hk\u00f6postivastaus tietopyynt\u00f6\u00f6n 19.7.2019<\/p>\n

                              [4]<\/a> Sarvi, riista-asioiden uutiskirje, toukokuu 2007. Lis\u00e4tietoja antavaksi merkitty Jussi Laanikari mmm.fi<\/p>\n

                              [5]<\/a> \u201dK O L M A S   K E R T A   T O D E N   S A N O O\u201d Luonnonsuojeluliitto Tapiolan MUISTIO maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n sudenhoitosuunnitelman p\u00e4ivitykseen 2019<\/p>\n

                              [6]<\/a> https:\/\/mmm.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/pyyntisaannoksiin-muutoksia-1-kesakuuta-alkaen<\/p>\n

                              [7]<\/a> https:\/\/mmm.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/suomen-kansalliseen-vieraslajiluetteloon-lisattiin-uusia-kasvi-ja-elainlajeja-koirasusille-kasvatuskielto?fbclid=IwAR1Qt_PuVa1nLlgP3MZHWQWe9JMMiJRKjS0p2oHkH3QnAcZxmmagERW7y-A<\/p>\n

                              [8]<\/a> https:\/\/www.ilkka.fi\/tilaajalle\/maakunta\/tilaajalle-7.3187110?aId=1.2567307<\/p>\n

                              [9]<\/a> https:\/\/www.ilkka.fi\/tilaajalle\/maakunta\/tilaajalle-7.3187110?aId=1.2567307<\/p>\n

                              [10]<\/a> https:\/\/svenska.yle.fi\/artikel\/2018\/02\/28\/jaktchef-kritiska-gransen-for-varg-borjar-vara-nadd-i-vastra-finland<\/p>\n

                              [11]<\/a> https:\/\/www.ilkka.fi\/tilaajalle\/maakunta\/tilaajalle-7.3187110?aId=1.2567307<\/p>\n

                              [12]<\/a> https:\/\/www.ilkka.fi\/tilaajalle\/maakunta\/tilaajalle-7.3187110?aId=1.2567307<\/p>\n

                              [13]<\/a> https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2011\/20110158#L2P20<\/p>\n

                              [14]<\/a> Laikre ym. 2016, Figure 1. \u201cDetailed wolf distribution data are available for Finland and Scandinavia, and the dark gray areas indicate current wolf occurrence. Such information is missing for Karelia and Kola and it is thus unclear where in those areas wolves occur (marked with stripes). Numbers indicate estimated census sizes<\/em>\u201d https:\/\/www.nature.com\/articles\/hdy201644<\/p>\n

                              [15]<\/a> https:\/\/www.maaseuduntulevaisuus.fi\/politiikka\/ministeri\u00f6-vastaa-suojeluj\u00e4rjest\u00f6ille-800-sutta-suomessa-kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n-ajatus-1.163298<\/p>\n

                              [16]<\/a> Kaikki suurpetoja koskevat poikkeusluvat l\u00f6ytyv\u00e4t kokonaisuudessaan: http:\/\/suurpetopoikkeusluvat.riista.fi<\/p>\n

                              [17]<\/a> Heikkinen ym: Susikanta Suomessa maaliskuussa 2019. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 35\/2019<\/p>\n

                              [18]<\/a> https:\/\/www.pohjalainen.fi\/uutiset\/maakunta\/susien-pannoitus-lahtee-kayntiin-seinajoella-jos-paikalliset-maanomistajat-antavat-luvan-sudet-ovat-vakiintuneet-osaksi-pysyvaa-lajistoa-1.2758951<\/p>\n

                              [19]<\/a> https:\/\/www.satakunnankansa.fi\/a\/201463255<\/p>\n

                              [20]<\/a> https:\/\/ec.europa.eu\/info\/news\/amendments-state-aid-guidelines-agriculture-sector-better-address-damages-caused-wolves-and-other-protected-animals-2018-nov-08_en<\/p>\n

                              [21]<\/a> Salpaussel\u00e4n syytt\u00e4j\u00e4nviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6s R16\/3223<\/p>\n

                              [22]<\/a> Raportti susien arkuuttamistoimenpiteist\u00e4 21.6-20.7.2018 v\u00e4lill\u00e4 Pelson vankilalla. Tilanhoitaja Reijo Virkkunen 20.07.2018.<\/p>\n

                              [23]<\/a> Raportti susien arkuuttamistoimenpiteist\u00e4 21.6-20.7.2018 v\u00e4lill\u00e4 Pelson vankilalla. Tilanhoitaja Reijo Virkkunen 20.07.2018.<\/p>\n

                              [24]<\/a> Listaus karkoista 2017, SRVA:n toimesta suoritettu. Suomen riistakeskus Uudenmaan alue. Poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6s 2018-1-600-06234-7<\/p>\n

                              [25]<\/a> Listaus karkoista 2017, SRVA:n toimesta suoritettu. Suomen riistakeskus Uudenmaan alue. Poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6s 2018-1-600-06234-7<\/p>\n

                              [26]<\/a> Listaus karkoista 2017, SRVA:n toimesta suoritettu. Suomen riistakeskus Uudenmaan alue. Poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6s 2018-1-600-06234-7<\/p>\n

                              [27]<\/a> Listaus karkoista 2017, SRVA:n toimesta suoritettu. Suomen riistakeskus Uudenmaan alue. Poikkeuslupap\u00e4\u00e4t\u00f6s 2018-1-600-06234-7<\/p>\n

                              [28]<\/a> https:\/\/www.ruokavirasto.fi\/globalassets\/viljelijat\/elaintenpito\/elaintaudit\/ilomantsi-12-2-2016.pdf<\/a><\/p>\n

                              https:\/\/www.ruokavirasto.fi\/globalassets\/viljelijat\/elaintenpito\/elaintaudit\/kuhmo-17.11.2017.pdf<\/a><\/p>\n

                              https:\/\/www.ruokavirasto.fi\/globalassets\/viljelijat\/elaintenpito\/elaintaudit\/lapinlahti-25.2.2017.pdf<\/a><\/p>\n

                               <\/p>\n

                              [29]<\/a> https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8818771<\/p>\n

                              [30]<\/a> https:\/\/www.ruokavirasto.fi\/globalassets\/viljelijat\/elaintenpito\/elaintaudit\/luonnonvaraiset-elaimeet\/susiraportit\/lieksa-9.2.2019.pdf<\/a><\/p>\n

                              https:\/\/www.ruokavirasto.fi\/globalassets\/viljelijat\/elaintenpito\/elaintaudit\/luonnonvaraiset-elaimeet\/susiraportit\/lieksa-8.2.2019.pdf<\/a><\/p>\n

                               <\/p>\n

                              [31]<\/a> https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2011\/20110158#L2P20<\/p>\n

                              [32]<\/a> https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9313765<\/a><\/p>\n

                              https:\/\/www.hameensanomat.fi\/kanta-hame\/petolaskijat-menivat-lakkoon-164658\/<\/a><\/p>\n

                               <\/p>\n

                              [33]<\/a> Luvallinen tappaminen on merkitt\u00e4vin kuolinsyy kaikissa ik\u00e4- ja sukupuoliluokissa ja tunnetun kuolleisuuden osalta m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat moninkertaisia luontaiseen kuolleisuuteen tai laittomaan mets\u00e4stykseen n\u00e4hden. Asiassa on toki annettava merkityst\u00e4 etenkin kuolinsyiden keskinn\u00e4ist\u00e4 suhdetta tarkasteltaessa my\u00f6s sille, ett\u00e4 luvallisesti tapetuista 100% on tunnetun kuolleisuuden viitekehyksess\u00e4. Muissa kuolintapaluokissa todellisista m\u00e4\u00e4rist\u00e4 voidaan esitt\u00e4\u00e4 vain valistuneita tai pit\u00e4yt\u00e5\u00e4 siin\u00e4 mit\u00e4 varmuudella on tiedossa. T\u00e4m\u00e4 on omiaan nostamaan luvallisen tappamisen suhteellista osuutta t\u00e4m\u00e4n kaltaisessa aineistossa.<\/p>\n

                              [34]<\/a> https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-6476638<\/p>\n

                              [35]<\/a> https:\/\/www.is.fi\/kotimaa\/art-2000001928736.html<\/p>\n

                              [36]<\/a> http:\/\/www.collaboration.fi\/2018\/11\/23\/susipuheen-silmankaantotemput-ja-miksi-ne-kannattaa-paljastaa\/<\/p>\n

                              [37]<\/a> https:\/\/www.epressi.com\/tiedotteet\/ymparisto-ja-luonto\/etela-pohjanmaalle-ja-keski-pohjanmaalle-yhteensa-yli-1200-hirvilupaa-viime-vuotta-enemman.html<\/p>\n

                              [38]<\/a> https:\/\/riista.fi\/hirvielainten-pyyntilupia-aikaisempaa-enemman-satakunnan-toimialueelle\/<\/p>\n

                              [39]<\/a> https:\/\/www.epressi.com\/tiedotteet\/ymparisto-ja-luonto\/hirvenpyyntilupiin-lisaysta-pohjois-karjalassa.html<\/p>\n

                              [40]<\/a> https:\/\/tapiolary.com\/?page_id=2044<\/p>\n

                              [41]<\/a> http:\/\/curia.europa.eu\/juris\/document\/document.jsf?text=&docid=60998&pageIndex=0&doclang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=9526633<\/p>\n

                              [42]<\/a> EUE 2007-02195<\/p>\n

                              [43]<\/a> Suomen riistakeskus Satakunta 2017-1-550-01081-5, annettu 01.02.2017.<\/p>\n

                              [44]<\/a> Draft version for discussion in the ad-hoc meeting on the revision of guidance document under Action 1 of the Action Plan for Nature, people and the economy, 30th October 2018. Guidance document on the strict protection of species of Community interest under the Habitats Directive.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                              Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 kirjaamo@mmm.fi 27.8.2019   LAUSUNTO MAA- METS\u00c4TALOUSMINISTERI\u00d6N LUONNOKSESTA SUOMEN SUSIKANNAN HOITOSUUNNITELMAKSI (Drno 1213\/06.02\/2018)   Luonnonsuojeluliitto Tapiola (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 Liitto) kiitt\u00e4\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6t\u00e4 lausuntopyynn\u00f6st\u00e4 ja lausuu luonnoksesta susikannan hoitosuunnitelmaksi seuraavaa: Yleist\u00e4      1.1. Susikannan kehitys     1.2. Hoitosuunnitelman valmistelu      Susikannan hoitosuunnitelman tavoitteet       Susikannan hoidon keskeiset muutostekij\u00e4t ja toimenpiteet     […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":2706,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-2864","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2864","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2864"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2864\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2913,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2864\/revisions\/2913"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2706"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2864"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}