![\"15781059_10154406011558732_7631604382363676557_n\"](\"https:\/\/tapiolary.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/15781059_10154406011558732_7631604382363676557_n.jpg\")
<\/a><\/p>\nLAUSUNTO LUONNOKSESTA SUOMEN ILVESKANNAN HOITOSUUNNITELMAKSI (2082\/04.04.04.00\/2017)<\/p>\n
16.1.2018<\/p>\n
Luonnonsuojeluliitto Tapiola (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 Liitto) kiitt\u00e4\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6t\u00e4 lausuntopyynn\u00f6st\u00e4 ja esitt\u00e4\u00e4 hoitosuunnitelmaluonnoksesta seuraavaa:<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
- \n
- Yleist\u00e4<\/li>\n
- P\u00e4\u00e4tavoitteet<\/li>\n
- Kannanhoitoalueiden tavoitteet<\/li>\n
- Kanta-arviomenetelm\u00e4 ja kannan seuranta<\/li>\n
- Ilveksen riista-arvo<\/li>\n
- Muut toimenpiteet<\/li>\n<\/ol>\n
<\/p>\n
- \n
- Yleist\u00e4<\/li>\n<\/ol>\n
Toisin kuin karhukannan hoitosuunnitelmassa, ministeri\u00f6 oli varannut ilveksen hoitosuunnitelmaan tutustumista varten nyt suorastaan ruhtinaallisesti aikaa. My\u00f6s taustaosio on saatu mukaan lausunnon tueksi ja Liitto pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 lausuntok\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4 erinomaisena ja toivoo sen jatkuvan.<\/p>\n
Kokonaisuutena hoitosuunnitelma tunnistaa kuitenkin p\u00e4\u00e4asiallisesti vain yhden sidosryhm\u00e4n: mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t, eik\u00e4 huomioi lainkaan luontoj\u00e4rjest\u00f6jen potentiaalia ja asiantuntemusta ilveksen kannanhoidossa. Niin ik\u00e4\u00e4n ilveksen biologiset tarpeet j\u00e4\u00e4v\u00e4t ainoastaan taustaosiossa k\u00e4sitelt\u00e4viksi, eik\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, niiden s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja ennallistamista n\u00e4hd\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisena osana toimenpideosiota. Kuitenkin l\u00e4ht\u00f6kohta ilveksen elinvoimaisuuden s\u00e4ilymisess\u00e4 tulee olla elinymp\u00e4rist\u00f6jen turvaamisessa. Taustaosiossa ilmaistiin elinymp\u00e4rist\u00f6jen kaventuminen, mutta tietoisuus t\u00e4st\u00e4 ei n\u00e4y mitenk\u00e4\u00e4n toimenpideosiossa. Ilves, kuten useat muutkin lajit k\u00e4rsiv\u00e4t elinymp\u00e4rist\u00f6jen katoamisesta, muuttumisesta ja pirstaloitumisesta.<\/p>\n
Uhkana suotuisalle kehitykselle tulee n\u00e4hd\u00e4 laajempi ekologinen kehitys, johon vaikuttavat kaavoitus ja infrastruktuuri, mets\u00e4talous ja mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin biotalous, erilaiset hankkeet kuten tuulivoimarakentaminen, sek\u00e4 turvetuotanto. N\u00e4it\u00e4 ei toimenpideosiossa ole k\u00e4sitelty ensink\u00e4\u00e4n, vaan toimenpideosio keskittyy l\u00e4hinn\u00e4 siihen, miten paljon ilveksi\u00e4 voidaan jatkossa h\u00e4vitt\u00e4\u00e4. Jonkinlainen kokonaiskuva siit\u00e4 miten elinymp\u00e4rist\u00f6t pyrit\u00e4\u00e4n turvaamaan, olisi syyt\u00e4 olla esill\u00e4 my\u00f6s toimenpideosiossa. T\u00e4llaisenaan se on hyvin n\u00e4k\u00f6kulmaton ja kapea-alainen El\u00e4imet eiv\u00e4t ole elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4\u00e4n irrallisia.<\/p>\n
<\/p>\n
- \n
- P\u00e4\u00e4tavoitteet<\/li>\n<\/ol>\n
Puolihuolimattoman karhukannan hoitosuunnitelman j\u00e4lkeen on tapahtunut ilmiselv\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, sill\u00e4 nyt ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4tavoite ilveksen hoitosuunnitelmassa on ilveskannan suotuisan suojelutason s\u00e4ilytt\u00e4minen, kuten kuuluukin olla. Se on l\u00e4ht\u00f6kohta muille toiminnoille. P\u00e4\u00e4tavoite tulee kuitenkin muistaa my\u00f6s hoitosuunnitelman toimeenpanossa kunakin vuonna mets\u00e4styst\u00e4 mitoitettaessa.<\/p>\n
Liitto pit\u00e4\u00e4 varsin erinomaisena hoitosuunnitelman tavoitetta tuoda suomalaisen ilvestutkimuksen keskeiset tulokset kansalaisten ja kannanhoidosta vastaavien tahojen saataville, sek\u00e4 julkaisujen ja tutkimustulosten popularisointia. Tiedolle on olemassa selke\u00e4 tarve ja kysynt\u00e4\u00e4. Aktiivinen tiedon jakaminen tulee ulottaa koskemaan kaikkea suurpetotutkimusta yht\u00e4l\u00e4isesti.<\/p>\n
Ilveksen riista-arvo on vain yksi l\u00e4ht\u00f6kohta el\u00e4imen arvolle ja sellaisenaan hyvin poissulkeva ja kapea-alainen. Aktiivisella tutkimustiedon jakamisella on vaikutusta my\u00f6s ihmisten asenteisiin. Ilves on hyv\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s elinymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa vuorovaikutuksessa olevana el\u00e4imen\u00e4, yhten\u00e4 lajina monimuotoisuuden kirjossa, ei vain yksipuolisesti riistana. Sellaista biologista m\u00e4\u00e4rett\u00e4, ominaisuutta tai taksonia, kuin \u201driista\u201d ei olemassakaan.<\/p>\n
<\/p>\n
- \n
- Kannanhoitoalueiden tavoitteet<\/li>\n<\/ol>\n
Poronhoitoalueen toimenpiteet l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle pyynnin tehostamisesta, kun n\u00e4k\u00f6kulmaa tulisi laajentaa my\u00f6s ekologiset perusteet huomioiden. Toisin sanoen hallinnon tulee ratkaista, miten turvataan ilveksen s\u00e4ilyminen 1\/3 Suomen pinta-alasta sen sijaan ett\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kaikki ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmat poronhoidolle alisteisiksi.<\/p>\n
Poronhoitoalueen etel\u00e4rajan nosto pohjoisemmaksi on yksi keino lis\u00e4t\u00e4 elintilaa ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. T\u00e4st\u00e4 toimesta hy\u00f6tyisiv\u00e4t monet muutkin lajit, kuten mets\u00e4peura, susi, ahma ja karhu. Lis\u00e4ksi n\u00e4in voitaisiin est\u00e4\u00e4 arvokkaiden kansallispuistojen ja muiden alueiden maaston ja j\u00e4k\u00e4likk\u00f6jen kuluminen sek\u00e4 elvytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uhanalaista kasvillisuutta. Liitto on esitt\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 useissa lausunnoissaan, koska se on ainoa toimenpide, jolla on saavutettavissa suuri hy\u00f6ty kohtalaisen yksinkertaisella menettelyll\u00e4. Hy\u00f6tyn\u00e4k\u00f6kulmat ovat monipuoliset ja ohittavat haittan\u00e4k\u00f6kulmat, mik\u00e4li luonnonvaroja ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ei tarkastella vain yhdelle toiminnolle alisteisena. Toimenpiteell\u00e4 v\u00e4hennett\u00e4isiin my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4sti petokorvausten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kuten hoitosuunnitelmaluonnoksessakin todettiin, ilves ei ole merkitt\u00e4v\u00e4 petovahinkojen aiheuttaja, poikkeuksena poronhoitoalue, johon toistuvasti my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s vahinkoperusteisia poikkeuslupia. Kuten Liitto on esitt\u00e4nyt muitakin suurpetoja koskevissa lausunnoissaan, poronhoitoalueen petovahinkojen tarkastukseen tulee panostaa, koska sill\u00e4 on petojen tappamisen sijaan saavutettavissa merkitt\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6. Tutkimuksen mukaan[1]<\/a> poronhoitoalueen petovahinkojen menettelyiss\u00e4 on suuria puutteita, jopa tahallista viivyttely\u00e4 ja vilpillist\u00e4 toimintaa. Huomionarvoista on, ett\u00e4 vain osa poronhoitoalueen petovahingoista tarkastetaan. T\u00e4t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 suorana maataloustukena poronhoitoalueelle ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on ep\u00e4edullinen Etel\u00e4-Suomen karjankasvattajiin n\u00e4hden, joiden ilmoittamat petovahingot kyll\u00e4 tarkastetaan. My\u00f6s korvausmenettelyt tulisi eriytt\u00e4\u00e4. Ei ole oikeudenmukaista, ett\u00e4 Etel\u00e4-Suomessa karjankasvattaja joutuu kilpailemaan samasta korvaussummasta poronhoitajan kanssa, vaikka etel\u00e4ss\u00e4 karja suojataan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tavanomaisella aitauksella, kun taas pohjoisessa porot laiduntavat vapaasti aiheuttaen samalla vakavia liikennevahinkoja ja tuhoja my\u00f6s viljelyksille.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ja turvata paikalliset saalisel\u00e4inkannat siten, ett\u00e4 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4 my\u00f6s pedoille. Ihmisell\u00e4 ei harjoittamastaan ruokinnasta huolimatta ole mit\u00e4\u00e4n optiota luonnonel\u00e4imiin, vaan my\u00f6s predaatio tulee turvata.<\/p>\n
<\/p>\n
- \n
- Kanta-arviomenetelm\u00e4 ja kannan seuranta<\/li>\n<\/ol>\n
Kanta-arvioinnissa on ment\u00e4v\u00e4 tieteellisemp\u00e4\u00e4n suuntaan my\u00f6s ilveksen osalta, mik\u00e4 tarkoittaa DNA-yksil\u00f6inti\u00e4 ja pannoitusta. My\u00f6s riistakameraverkostoa tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Havaintoihin perustuva kanta-arvio on evaluoitu[2]<\/a> suden osalta, eik\u00e4 sit\u00e4 todettu luotettavaksi menetelm\u00e4ksi, vaan sen riskin\u00e4 on sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 aineistoon huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 mm. intressiohjautuvaa havainnointia. Liitto pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 evaluointi oli hoitosuunnitelmaluonnoksessa huomioitu. Virhearvioiden riskitekij\u00e4t n\u00e4in ollen tunnistetaan.<\/p>\n
Hoitosuunnitelmaluonnoksessa todetaan sivulla 9 seuraavaa: \u201d Tarkasteltaessa kritiikki\u00e4 joka ilveskanta-arvioon kohdistuu (taustaosio 11.2 ja Pohja-Mykr\u00e4 & Kurki 2014) on tutkimuksen ja kent\u00e4n luottamuksen kasvattaminen keskeinen tekij\u00e4 jolla varmistetaan kanta-arvion hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys.\u201d <\/em>Kanta-arvio ei voi perustua havainnoijien vaatimuksiin tai n\u00e4iden luottamuksen saavuttamiseen tietyll\u00e4 tuloksellisuudella. Sen tulee perustua vain ja yksinomaan todelliseen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, jonka tiedon hankkiminen perustuu tieteelliseen menetelm\u00e4\u00e4n ja on perusteltavissa.<\/p>\n
Muiden luonnossa liikkujien havaintoaineiston hy\u00f6dynt\u00e4minen on hyv\u00e4 asia ja t\u00e4t\u00e4 kentt\u00e4\u00e4 tulisikin ehdottomasti laajentaa. Petoyhdyshenkil\u00f6verkostoa on syyt\u00e4kin kehitt\u00e4\u00e4 ja etenkin paneutua riistahallintolain 20\u00a7: \u201d Riistanhoitoyhdistyksell\u00e4 voi olla mets\u00e4styksenvalvojia, mets\u00e4st\u00e4j\u00e4tutkintojen ja ampumakokeiden vastaanottajia sek\u00e4 muita riistanhoitoyhdistyksen toiminnan kannalta tarpeellisia toimihenkil\u00f6it\u00e4.<\/em><\/p>\n
Riistanhoitoyhdistyksen toimihenkil\u00f6ksi voidaan nimitt\u00e4\u00e4 se, joka:<\/em><\/p>\n
1) on t\u00e4ytt\u00e4nyt 18 vuotta;<\/em><\/p>\n
2) on t\u00e4ysivaltainen; ja<\/em><\/p>\n
3) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkil\u00f6kohtaisilta ominaisuuksiltaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sopiva<\/em>.\u201d<\/p>\n
Etenkin 2 momentin 3 kohtaan pit\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, sill\u00e4 petoyhdyshenkil\u00f6iss\u00e4 on huomattavasti petovastaista henkil\u00f6st\u00f6\u00e4. Niin ik\u00e4\u00e4n, mik\u00e4li riistanhoitoyhdistyksen miss\u00e4 tahansa luottamustoimessaan henkil\u00f6 syyllistyy mets\u00e4stysrikokseen, tulee riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten ryhty\u00e4 v\u00e4litt\u00f6miin toimiin. Koko toiminnan uskottavuutta sy\u00f6 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa mets\u00e4stysrikoksesta rangaistun henkil\u00f6n ilmoitetaan edelleen olevan luottamustoimessaan.<\/p>\n
Muistutetaan viel\u00e4 ministeri\u00f6t\u00e4kin H\u00e4meenlinnan hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 1.9.2017 (diaarinumero: 00610\/16\/1203), jossa todetaan, ett\u00e4 TASSU-aineisto on julkisuuslain 24\u00a7 1 momentin 16 kohdan mukaista vapaaehtoisesti tutkimusta varten saatua tietoa, joka on mainitun lainkohdan nojalla salassa pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa, jolloin petoyhdyshenkil\u00f6iden oikeuksiin tarkastella muiden kirjaamaa tietoaineistoa tulee suhtautua lain edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Niin ik\u00e4\u00e4n tilastolain 13\u00a7 mukaan: \u201dN\u00e4it\u00e4 tietoja ei saa luovuttaa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4, hallinnollisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa eik\u00e4 muussa vastaavassa henkil\u00f6\u00e4, yrityst\u00e4, yhteis\u00f6\u00e4 tai s\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 koskevan asian k\u00e4sittelyss\u00e4<\/em>.\u201d Tilastolain 2\u00a7 mukaan Luonnonvarakeskus katsotaan tilastoviranomaiseksi.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n osion toimenpiteet tulisi yksil\u00f6id\u00e4 tarkemmin kanta-arviomenetelmien ja tausta-aineiston kehitysty\u00f6n osalta. T\u00e4llaisenaan toimenpiteet ovat kovasti yleisluontoisia. DNA-yksil\u00f6inti ja pannoitus ovat tieteellisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 metodeja ja ne tulisi mainita my\u00f6s eksakteina toimina.<\/p>\n
<\/p>\n
- \n
- Ilveksen riista-arvo<\/li>\n<\/ol>\n
Ilveksen saalisel\u00e4inten osalta voidaan todeta, ett\u00e4 valkoh\u00e4nt\u00e4peura(kauris) ja kuusipeura(t\u00e4pl\u00e4kauris) ovat vieraslajeja Suomen luonnossa. Kannanhoito- ja poikkeuslupaperusteena t\u00e4llaisen k\u00e4ytt\u00f6 alkuper\u00e4isen lajin tappamiseksi on eettisesti arveluttavaa ja mets\u00e4styslain 20\u00a7 vastaista. Taulukossa 1 on esitetty Suomen riistakeskuksen 2017 my\u00f6nt\u00e4mien ilveslupien perusteita.<\/p>\n
![\"screenshot.16-02-2018](\"https:\/\/tapiolary.com\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/screenshot.16-02-2018-11.13.25.jpg\")
<\/a><\/p>\n<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Kuten taulukosta 1 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ilveksen aiheuttama vaara kotikissalle on ollut yhten\u00e4 perusteena 114 luvassa, valkoh\u00e4nt\u00e4peura(kauris) 87 luvassa ja kuusipeura 14 luvassa. My\u00f6s ilveksen vierailua lintulaudalla on k\u00e4ytetty yhten\u00e4 lupaperusteena. T\u00e4llaiset luvan my\u00f6nt\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t ole kest\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4styst\u00e4. Se ett\u00e4 ilves k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravintonaan pienriistaa, kuten j\u00e4niksi\u00e4, mets\u00e4kanalintuja ja mets\u00e4kaurista voidaan lupaperusteena k\u00e4ytettyn\u00e4 tulkita saaliskateudeksi, sill\u00e4 Suomen riistakeskuksen 3.8.2017 tiedotteen[3]<\/a> mukaan: \u201dSek\u00e4 hirven ett\u00e4 valkoh\u00e4nt\u00e4peuran pyyntilupia my\u00f6nnettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna noin nelj\u00e4nnes enemm\u00e4n kuin viime vuonna<\/em>.\u201d Ilves ei siis uhkaa pienten hirviel\u00e4inkantojen elinvoimaisuutta, kuten taulukosta 2 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n:<\/p>\n
![\"screenshot.16-02-2018](\"https:\/\/tapiolary.com\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/screenshot.16-02-2018-11.15.46.jpg\")
<\/a><\/p>\n<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Kannanhoitosuunnitelman luonnoksessa esiin tullutta tutkimustarvetta selvitt\u00e4\u00e4 ilveksen vaikutusta supikoiran esiintyvyyteen, Liitto pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4. Supikoira on Suomessa vieraslaji.<\/p>\n
Kuten Liitto on useissa lausunnoissaan jo maininnut, mets\u00e4peuran ensisijainen ongelma liittyy sille sopivien elinymp\u00e4rist\u00f6jen muutokseen, tuhoutumiseen ja pirstaloitumiseen.<\/p>\n
Sidosryhm\u00e4ty\u00f6skentelyn osalta Liitto toteaa, ett\u00e4 ministeri\u00f6ll\u00e4 on viel\u00e4 harjoiteltavaa sidosryhmien tunnistamisessa, niiden painotuksissa ja luonnonsuojelun sidosryhmien tiedolisen ja taidollisen potentiaalin hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4. Toistaiseksi luonnonsuojelun sidosryhm\u00e4t on rajattu p\u00e4\u00e4asiallisesti ja ensisijaisesti lausunnon antajan rooliin. T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in ongelmallista, kun hoitosuunnitelmaluonnoksessa mainitaan alueellisten riistaneuvostojen arvioivan suunnitelman toteutumista. Alueellisissa riistaneuvostoissa ei kokoonpanoissa ole luonnonsuojelun edustajistoa.<\/p>\n
<\/p>\n
- \n
- Muut toimenpiteet<\/li>\n<\/ol>\n
Sivulla 28 (SRVA-teht\u00e4v\u00e4t) on tekstiss\u00e4 virhe. Luonnoksessa tarkoitettu poliisilain 25\u00a7 tarkoittanee asiayhteydess\u00e4\u00e4n poliisilain 2 luvun 16\u00a7<\/strong> \u201dEl\u00e4imen kiinniottaminen ja lopettaminen: Poliisimiehell\u00e4 on oikeus ottaa kiinni ja viimesijaisena keinona lopettaa el\u00e4in, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle taikka vakavasti vaarantaa liikennett\u00e4. El\u00e4in saadaan lopettaa my\u00f6s, jos sen hengiss\u00e4 pit\u00e4minen olisi ilmeist\u00e4 julmuutta sit\u00e4 kohtaan.<\/em>\u201d Virhe on syyt\u00e4 korjata tekstiin.<\/p>\n
Mets\u00e4hallituksen er\u00e4tarkastajien toimivaltuuksien laajentamista Liitto pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 kehityssuuntana. Toimivaltalaajennuksen lis\u00e4ksi er\u00e4tarkastajat tarvitsisivat my\u00f6s lis\u00e4resurssin.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
[1]<\/a> https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9356964<\/p>\n
[2]<\/a> https:\/\/www.luke.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/10\/Wolf_report_final_version.pdf<\/p>\n
- Muut toimenpiteet<\/li>\n<\/ol>\n
- Ilveksen riista-arvo<\/li>\n<\/ol>\n
- Kanta-arviomenetelm\u00e4 ja kannan seuranta<\/li>\n<\/ol>\n
- Kannanhoitoalueiden tavoitteet<\/li>\n<\/ol>\n
- P\u00e4\u00e4tavoitteet<\/li>\n<\/ol>\n
- Yleist\u00e4<\/li>\n<\/ol>\n