{"id":1623,"date":"2017-02-01T15:16:51","date_gmt":"2017-02-01T15:16:51","guid":{"rendered":"http:\/\/tapiolary.com\/?page_id=1623"},"modified":"2018-04-01T23:24:43","modified_gmt":"2018-04-01T23:24:43","slug":"lausunto-ahmasta-2016-2017","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/tapiolary.com\/?page_id=1623","title":{"rendered":"Lausunto ahmasta 2016-2017"},"content":{"rendered":"

\"screenshot.27-05-2016<\/a>Lausunto luonnoksesta maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetukseksi poikkeusluvalla sallittavasta ahman mets\u00e4styksest\u00e4 mets\u00e4stysvuonna 2016-2017<\/strong><\/p>\n

29.1.2017<\/p>\n

Toistuvista korjausyrityksist\u00e4 huolimatta ministeri\u00f6n lausuntopyynn\u00f6t tulevat Liiton sijaan Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolalle. Lausuntopyynn\u00f6ss\u00e4 tarkoitettu yhdistys on antanut toimeksiannon Liitolle ja Luonnonsuojeluliitto Tapiola antaa lausunnon.<\/p>\n

Luonnonsuojeluliitto (LSL) Tapiola on tutustunut asetusmuistioon sek\u00e4 -luonnokseen. Vaikka lausuntopyynt\u00f6 on n\u00e4enn\u00e4inen ja maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 toistuvasti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen lausunnot ja varoitukset noteeraamatta, LSL Tapiola lausuu asetuksesta seuraavaa:<\/p>\n

Asetus on kelvoton.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Ahman uhanalaisuus:<\/u><\/p>\n

Ahma (Gulo gulo<\/em>) on ollut Suomessa koko 2000-luvun ajan joko uhanalainen (EN) tai eritt\u00e4in uhanalainen (CR). Vuonna 2000 tehdyss\u00e4 uhanalaisuusarvioinnissa[1]<\/a> (s. 75) ahma luokiteltiin eritt\u00e4in uhanalaiseksi. Vuoden 2010 luokituksessa[2]<\/a> ahman status oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalainen (CR) ja Suomen nis\u00e4kk\u00e4iden uhanalaisuusluokituksessa 2015[3]<\/a> ahma oli luokiteltu eritt\u00e4in uhanalaiseksi (EN). Ahma ei ole ollut Suomessa kertaakaan 2000-luvulla elinvoimainen.<\/p>\n

Uhanalaisten lajien mets\u00e4st\u00e4minen kiinti\u00f6ll\u00e4 ei ole mets\u00e4styslain 20\u00a7[4]<\/a> mukaista: \u201d Mets\u00e4styst\u00e4 on harjoitettava kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n periaatteiden mukaisesti ja siten, ett\u00e4 riistael\u00e4inkannat eiv\u00e4t vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eik\u00e4 el\u00e4imille tuoteta tarpeetonta k\u00e4rsimyst\u00e4.<\/em>\u201d<\/p>\n

Luonnonsuojelulain 5\u00a7 m\u00e4\u00e4rittelee suotuisan suojelutason[5]<\/a> ja edellytykset milloin se on saavutettu: \u201d Edell\u00e4 1 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi luonnonsuojelussa on t\u00e4hd\u00e4tt\u00e4v\u00e4 maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eli\u00f6lajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja s\u00e4ilytt\u00e4miseen.<\/em><\/p>\n

Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riitt\u00e4v\u00e4t turvaamaan luontotyypin s\u00e4ilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 luontotyypille luonteenomaisten eli\u00f6lajien suojelutaso on suotuisa.<\/em><\/p>\n

Eli\u00f6lajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n elinvoimaisena luontaisissa elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4\u00e4n.<\/em>\u201d<\/p>\n

Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 ei voi jatkuvasti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ohi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n, mielens\u00e4 mukaan uhanalaisten el\u00e4inten suojelusta. Mets\u00e4styslaki ei voi tarkoittaa eri asioita kuin luonnonsuojelulaki, vaikka kyse olisi riistael\u00e4imest\u00e4.<\/p>\n

Asetusluonnoksessa esitetyt ahman mets\u00e4stykseen tarkoitetut alueet ovat samoja, joita Natura 2000-verkostossa on esitetty ahman suojeluun. Lajiluetteloiden mukaan ahma kuuluu n\u00e4iden alueiden lajistoon. Suojelualueilla laidunnetaan my\u00f6s poroja. Yhdistys palaa poronhoitoon my\u00f6hemmin lausunnossaan, mutta toteaa jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 ellei ahmaa voida suojella sille osoitetuilla alueilla, sille tulisi osoittaa alueita muualta. Ahma-Life hankkeen kariutuminen rahan puutteeseen ja mets\u00e4st\u00e4jien sidosryhmien yhteisty\u00f6haluttomuuteen ei ole kelvollinen ja riitt\u00e4v\u00e4 selitys. Sen vaihtoehtona ei voi olla tappaminen, koska ahmojen siirrosta poronhoitoalueen ulkopuolelle, on hyvi\u00e4 kokemuksia aiemmin. T\u00e4st\u00e4 mainitaan my\u00f6s \u201dKansallisen suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarvioinnissa[6]<\/a>\u201d todetaan s.43 seuraavaa: \u201dAhmojen siirtoistutuksia tulee jatkaa\u201d\u2026.\u201dSiirtoistutuksilla vahvistetaan it\u00e4ist\u00e4 kantaa ja samalla helpotetaan Tunturi-Lapin ahmatihentym\u00e4- alueilla ahmojen aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia paineita.<\/em>\u201d<\/p>\n

Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen 2012[7]<\/a> tavoite 12 vuoteen 2020 menness\u00e4 on: \u201dUhanalaisten lajien h\u00e4vi\u00e4minen Suomesta on estetty, uhanalaisimpien lajien suojelun tasoa on parannettu ja uhanalaistumiskehitys on pys\u00e4ytetty.<\/em>\u201d Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n toimet nyt mainitun ahman, sen enemp\u00e4\u00e4 kuin mink\u00e4\u00e4n muunkaan riistalajin kohdalla eiv\u00e4t toteudu. Mik\u00e4li ministeri\u00f6 aikoo pysytell\u00e4 mukana toimenpideohjelmassa, sill\u00e4 alkaa olla kiire.<\/p>\n

Ministeri\u00f6n tulisikin harkita, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 sen luopua kokonaan uhanalaisten eli\u00f6lajien \u201dhoidosta\u201d, koska riistalajien kohdalla useiden lintu- ja el\u00e4inlajien kannat joko taantuvat jatkuvasti tai eiv\u00e4t saavuta ollenkaan edistyst\u00e4. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 on valitettavan ep\u00e4onnistunut hoitamaan n\u00e4in ollen teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n ja se voisikin ensisijaisesti keskitty\u00e4 vain tuotantoel\u00e4imiin, ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikkien uhanalaisluokitukseen kuuluvien eli\u00f6lajien hallinnoinnin esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asiantuntevampaan hallintaan, koska t\u00e4ll\u00e4 ministeri\u00f6n puuhastelulla ei vuosikymmenten aikana ole saavutettu mink\u00e4\u00e4nlaista edistyst\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ahman biologiaa:<\/u><\/p>\n

Kun maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 nyt kaavailee uhanalaisen ahmankin mets\u00e4styst\u00e4, yhdistys muistuttaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on Suomessa varsin huonosti tunnettu ja hitaasti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 laji. Ahman pentueet ovat pieni\u00e4, ahmanaaras saa kerralla tavallisesti 2-3 (4) pentua, eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lis\u00e4\u00e4nny joka vuosi. Vain noin puolet aikuisista naaraista lis\u00e4\u00e4ntyy vuosittain. T\u00e4llaisen hitaasti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, uhanalaisen lajin kiinti\u00f6mets\u00e4stys on mets\u00e4styslain 20\u00a7 kest\u00e4vyysperiaatteen vastaista. Koska ahmalla on viiv\u00e4stynyt siki\u00f6nkehitys, se synnytt\u00e4\u00e4 poikasensa maaliskuulla. Mets\u00e4styslain 41a\u00a7 1 momentin mukaisia lupia voidaan jakaa ymp\u00e4ri vuoden, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mets\u00e4stys tapahtuu lumipeitteisen\u00e4 aikana. Aiemman kokemuksen mukaan riistakeskus jakaa kiireell\u00e4 kiinti\u00f6st\u00e4 lupia heti mahdollisuuden tullen, jolloin mets\u00e4stys ajoittuu suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 ahman lis\u00e4\u00e4ntymisaikaan.
\nLis\u00e4\u00e4ntymispotentiaaliin n\u00e4hden ahmakannan kasvu Suomessa on kuitenkin ollut v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja geneettinen monimuotoisuus on pieni.<\/p>\n

Toisin kuin etenkin poronhoitoalueella uskotaan, ahma ei ole nimens\u00e4 mukainen \u201dkyltym\u00e4t\u00f6n tappaja\u201d tai \u201dahmatti\u201d, vaan varastoi saaliinsa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muiden petojen j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 haaskoja. T\u00e4llaisesta taikauskosta olisi hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 jo 2000-luvulla eroon ja voidaankin katsoa ministeri\u00f6n ep\u00e4onnistuneen surkeasti my\u00f6s asiallisessa tiedottamisessa. T\u00e4m\u00e4 on todettu my\u00f6s Kansallisen suurpetopolitiikan arvioinnissa: \u201dAhman osalta riistakonsernin tiedotuksen voidaan katsoa ep\u00e4onnistuneen, sill\u00e4 tiedottaminen ahmasta oli eritt\u00e4in niukkaa<\/em>\u201d. My\u00f6s ministeri\u00f6ss\u00e4 tsaarin ajalta per\u00e4isin olevasta \u201dhaittael\u00e4inajattelusta\u201d tulisi luopua ja p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 toiminnot vastaamaan 2000-luvun eurooppalaisen sivistysvaltion toimia. Suomi ei voi jatkuvasti olla lajisuojelun \u201dkehitysmaa\u201d.<\/p>\n

 <\/p>\n

Suomen ahmakanta:<\/u><\/p>\n

Ennen mink\u00e4\u00e4nlaisia h\u00e4vitystoimia tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n selvill\u00e4 ahmojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa. Pelkk\u00e4 arvelu ei riit\u00e4 sill\u00e4 perusteella \u201dkoska muutkin lajit ovat runsastuneet\u201d[8]<\/a>. TASSU-j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 suurpetokantojen kannanarviointiin on tunnetusti huono ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tuoreen evaluaation mukaan lukuisia virhel\u00e4hteit\u00e4[9]<\/a>. Ainoa j\u00e4rjestelm\u00e4n hyv\u00e4 puoli on sen kustannus: se on halpa. Havaintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole suoraan verrannollinen yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, johtuen jo ahman suuresta liikkuvuudesta. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 samasta el\u00e4imest\u00e4 voi olla useita havaintoja. Ahmoja ei ole juurikaan pannoitettu (vain 10 kpl) ja muukin tieteellinen tutkimus Suomessa ahmasta on l\u00e4hes olematonta.<\/p>\n

El\u00e4inlajien mets\u00e4stys Suomessa ei voi olla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lottoarvonta. Ahman mets\u00e4styksen perusteluna \u201dkoska muuallakin\u201d, ei ole validi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asetuskiinti\u00f6n tavoitteet:<\/u><\/p>\n

Kansallisen suurpetopolitiikan kehitt\u00e4misarvioinnissa sanotaan ahman aiheuttamista vahingoista seuraavaa s.36: \u201d My\u00f6s poikkeuslupien kohdentaminen on ahmakannan nykytilanteessa hankalaa. Mik\u00e4li poistoluvat my\u00f6nnett\u00e4isiin poroja tehokkaasti tappaviin ahmoihin, tapettaisiin samalla my\u00f6s vanhempia ja kokeneempia ahmoja, jotka yleisesti ottaen ovat harjaantuneempia porojen saalistajia kuin nuoret ahmat. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollista, ett\u00e4 pienen ahmakannan elinkyky heikkenisi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4<\/em>.\u201d Mik\u00e4li siis porovahinkoja halutaan est\u00e4\u00e4 ahmoja tappamalla, poikkeusluvat tulisi kohdentaa juuri edell\u00e4 mainittuihin yksil\u00f6ihin, mik\u00e4 saattaa pienell\u00e4 populaatiolla aiheuttaa vakavia seurauksia. Ahmojen tappaminen ilman mit\u00e4\u00e4n kohdentamista ei toisaalta vaikuta porovahinkoihin mitenk\u00e4\u00e4n. Seurauksena on vain entist\u00e4 pienempi ahmapopulaatio ilman saavutettua tavoitehy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n

Asetusmuistiossa todetaan: \u201dPoikkeuslupien my\u00f6nt\u00e4misen edellytys ei ole se, ett\u00e4 ahmakannan tulisi olla suotuisalla suojelun tasolla.\u201d N\u00e4in ei toki ole, mutta siin\u00e4 tapauksessa mit\u00e4\u00e4n kiinti\u00f6it\u00e4 ei tulisi asettaa, vaan Suomen riistakeskuksella on nyt jo ilman kiinti\u00f6it\u00e4 olemassa valtuudet my\u00f6nt\u00e4\u00e4 mille tahansa laissa tarkoitetulle el\u00e4imelle poikkeuslupa. Siin\u00e4 tapauksessa Suomen riistakeskus joutuu aidosti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa harkintaansa, p\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00e4 piiloutumaan ministeri\u00f6n kiinti\u00f6n taakse. Riistaa hallinnoivan viranomaisen olettaisi olevan jotenkin teht\u00e4viens\u00e4 tasalla ja pystyv\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n lain mukaiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset itsen\u00e4isesti ilman kiinti\u00f6n suomaa \u201dturvakaukaloa\u201d. Esimerkiksi poliisi pystyy kyll\u00e4 virantoimituksessa puhalluttamaan autoilijoita ilman kiinti\u00f6it\u00e4. Mets\u00e4styst\u00e4 ei kuitenkaan tule mitoittaa niin, ett\u00e4 suotuisan suojelutason saavuttaminen vaarantuu, tai jopa niin ett\u00e4 lajin s\u00e4ilyminen vaarantuu.<\/p>\n

Kuten suden kohdalla, tulee kiinti\u00f6st\u00e4 my\u00f6s ahmalle tosiasiallisesti tavoitteellinen. Ministeri\u00f6 tulee olemaan ahman kiinti\u00f6n kanssa ensi vuonna tai viimeist\u00e4\u00e4n sit\u00e4 seuraavana, vastaavassa tilanteessa kuin suden kohdalla: vaatimukset kiinti\u00f6n kasvattamiseksi jatkuvat ja j\u00e4lleen suojelutoimet j\u00e4\u00e4v\u00e4t toissijaisiksi tai puuttuvat kokonaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Porovahingot:<\/u><\/p>\n

Ote viel\u00e4 julkaisematonta tutkimusartikkelia k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 uutisesta[10]<\/a>: \u201d Petojen poroille aiheuttamista vahingoista ilmoitetaan liian hitaasti ja ep\u00e4tarkasti riistavalvontarekisteriin, sanoo Luonnonvarakeskuksesta el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4nyt porotutkija Mauri Nieminen. Hitaus viivytt\u00e4\u00e4 maastotarkastuksia ja horjuttaa niiden luotettavuutta.<\/em>\u201d YLE:n julkaiseman tutkimustuloksen mukaan noin kolmannes ilmoitetuista ja tutkituista vahingoista jouduttiin hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 asettaa koko j\u00e4rjestelm\u00e4n kyseenalaiseksi. My\u00f6s selke\u00e4\u00e4 vilpillisyytt\u00e4 on ollut tutkimuksen mukaan havaittavissa. Tutkimuksen mukaan kyseess\u00e4 saattaa olla jopa sovittu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Koska ilmoitukset viiv\u00e4styv\u00e4t, ei voida en\u00e4\u00e4 varmuudella sanoa mik\u00e4 el\u00e4in poron lopulta on tappanut. Ahma ei suinkaan ole tappanut kaikkia poroja joita se on sy\u00f6nyt, sill\u00e4 se on tehokas hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden suurpetojen j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 haaskoja.<\/p>\n

Vahinkotarkastuksia tulisikin tehostaa ja korvauksen edellytys tulisi olla vahingon viivytykset\u00f6n ilmoittaminen. Lis\u00e4ksi porojen laitumiin on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Laitumet ovat nyt jo useissa paikoissa huonokuntoisia ja laidunnus aiheuttaa haittaa muulle eli\u00f6st\u00f6lle. Esimerkiksi luonnonpuistoissa uhanalaiset kasvilajit k\u00e4rsiv\u00e4t porojen laidunnuksesta[11]<\/a> ja tutkijat ovat esitt\u00e4neet t\u00e4st\u00e4 useita huolestuneita raportteja.<\/p>\n

Porovahinkojen korvauksista huomattava osuus perustuu laskennalliseen korvaukseen: LEX Halla ja vasah\u00e4vikkikorvaus. Lis\u00e4ksi korvauksissa on huomioitu poron lihan hinnan nousu. Ruotsissa esimerkiksi on olemassa reviiriperusteinen korvausj\u00e4rjestelm\u00e4 poronhoitoalueella. Vastaava on meill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 maakotkan suhteen.<\/p>\n

Kuten kuvassa 1 on esitetty, vahinkojen todellinen kustannus on aivan jotain muuta kuin laskennallinen. Petokorvausten voikin katsoa olevan suoraa maataloustukea ministeri\u00f6lt\u00e4 poronhoitoalueelle.<\/p>\n

\"screenshot.01-02-2017<\/a>
Kuva 1: Suurpetojen aiheuttamat porovahingot 2013-2015. Lukuihin eiv\u00e4t sis\u00e4lly LEX Halla ja vasah\u00e4vikkikorvaus. (L\u00e4hde: Mavi).\u00a0<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

On syyt\u00e4 ottaa tavoitteeksi poronhoitoalueen rajan nostaminen pohjoisemmaksi. Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla poronhoitoalueen siirt\u00e4misest\u00e4 hy\u00f6tyisi my\u00f6s mets\u00e4peura. Lis\u00e4\u00e4 elintilaa saadessaan t\u00e4m\u00e4 helpottaisi my\u00f6s muiden suurpetojen tilannetta ja v\u00e4hent\u00e4isi painetta jatkuville petojen poikkeusluville. Etenkin etel\u00e4isiss\u00e4 paliskunnissa poronhoito on harvoin p\u00e4\u00e4elinkeino, vaan l\u00e4hinn\u00e4 sivutoimi. Nykyisell\u00e4\u00e4n poronhoito ja vapaasti laiduntavat porot ovat aivan jotain muuta kuin \u201dperinteinen saamelaiskulttuuri\u201d.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Kuvassa 2 on esitetty Riistahavainnot.fi sivuston ahmahavainnot. Havaintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole validi arviointimenetelm\u00e4 yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n arviointiin, koska yksil\u00f6st\u00e4 voi olla useita havaintoja. Kuitenkin vahinkotihentym\u00e4alueilla loogisella olettamuksella olisi my\u00f6s havaintoja ahmasta. Nyt havainnot painottuvat Etel\u00e4-Suomeen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"screenshot.01-02-2017<\/a>
Kuva 2: Riistahavainnot.fi sivuston ahmahavainnot 29.1.2017.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Toimenpide-ehdotukset kiinti\u00f6n sijaan:<\/u><\/p>\n

– Kuten kansallisessa suurpetojen kehitt\u00e4misarvioinnissakin todetaan, tulisi ensisijaisesti jatkaa siirtoistutuksia poronhoitoalueen etel\u00e4puolelle.<\/p>\n

– Mit\u00e4\u00e4n kiinti\u00f6t\u00e4 ei pid\u00e4 asettaa Suomen riistakeskuksen turvakaukaloksi, vaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset pit\u00e4\u00e4 voida tehd\u00e4 harkintaa k\u00e4ytt\u00e4en ja n\u00e4in ollen kantaa my\u00f6s vastuu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n

– Porovahinkojen tarkastamista tulee tehostaa ja niiden viivytykset\u00f6n ilmoittaminen tulee olla edellytys korvauksen saamiselle.<\/p>\n

– Ahman tutkimukseen ja kannanarvioon tulee panostaa, sill\u00e4 nykyinen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva tutkimustieto on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olematonta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Yhdistys huomauttaa viel\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6t\u00e4 huolellisuudesta lausuntoyhteenvetoa teht\u00e4ess\u00e4. Mik\u00e4li yhden ja saman j\u00e4rjest\u00f6n lausunto toistuvasti j\u00e4\u00e4 pois yhteenvedoista, yhdistys j\u00e4tt\u00e4\u00e4 asian jatkossa oikeuskanslerin tarkasteltavaksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

[1]<\/a> Rassi, ym. 2000. S. 75<\/p>\n

[2]<\/a> Rassi ym. 2010 http:\/\/www.ym.fi\/fi-FI\/Ajankohtaista\/Julkaisut\/Erillisjulkaisut\/Suomen_lajien_uhanalaisuus__Punainen_kir%284709%29<\/p>\n

[3]<\/a> Liukko y. 2015 https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/159434<\/p>\n

[4]<\/a> http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1993\/19930615#L3P20<\/p>\n

[5]<\/a> http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1996\/19961096#L1P5<\/p>\n

[6]<\/a> http:\/\/www.helsinki.fi\/ruralia\/julkaisut\/pdf\/Raportteja114.pdf<\/p>\n

[7]<\/a> VALTIONEUVOSTON PERIAATEP\u00c4\u00c4T\u00d6S SUOMEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SUOJELUN JA KEST\u00c4V\u00c4N K\u00c4YT\u00d6N STRATEGIASTA VUOSIKSI 2012\u20132020, LUONNON PUOLESTA \u2013 IHMISEN HYV\u00c4KSI
\n20.12.2012<\/p>\n

[8]<\/a> http:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000002893171.html<\/p>\n

[9]<\/a> https:\/\/www.luke.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/10\/Wolf_report_final_version.pdf<\/p>\n

[10]<\/a> http:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9356964<\/p>\n

[11]<\/a> http:\/\/www.hs.fi\/tiede\/art-2000002922865.html<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lausunto luonnoksesta maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asetukseksi poikkeusluvalla sallittavasta ahman mets\u00e4styksest\u00e4 mets\u00e4stysvuonna 2016-2017 29.1.2017 Toistuvista korjausyrityksist\u00e4 huolimatta ministeri\u00f6n lausuntopyynn\u00f6t tulevat Liiton sijaan Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolalle. Lausuntopyynn\u00f6ss\u00e4 tarkoitettu yhdistys on antanut toimeksiannon Liitolle ja Luonnonsuojeluliitto Tapiola antaa lausunnon. Luonnonsuojeluliitto (LSL) Tapiola on tutustunut asetusmuistioon sek\u00e4 -luonnokseen. Vaikka lausuntopyynt\u00f6 on n\u00e4enn\u00e4inen ja maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 toistuvasti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 luonto- ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1201,"parent":2116,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-1623","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1623","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1623"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1623\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1626,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1623\/revisions\/1626"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2116"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapiolary.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1623"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}