Lausunto susikiintiöasetuksesta 2015-2016


Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry kiittää

Maa- ja metsätalousministeriötäLSL_tapiola lausuntopyynnöstä ja siirtää lausunnon Luonnonsuojeluliitto Tapiolalle.

Luonnonsuojeluliitto Tapiola lausuu asetuksesta seuraavaa:

Luonnonvarakeskuksen 3.11.2015 väliarvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä 22-43
susilaumaa. Viime vuonna ennen kannanhoidollista metsästystä Luonnonvarakeskus
(jäljempänä Luke) arvioi laumoja marraskuussa 2014 olevan 29-41, jota suden
kannanhoidollista metsästystä koskeva asetus viime metsästysvuonna noudatteli.
Kiintiöksi osoitettiin tuolloin ministeriön asetuksella 29 sutta, jäljempänä laumoja varmistui
olevan 27. Luonnonsuojeluliitto Tapola (jäljempänä Liitto) muistuttaa ministeriötä siitä, että
Luken tutkimusten mukaan pienin elinvoimainen susikanta Suomessa on tällä hetkellä 25
lisääntyvää paria (laumaa). Mitä ilmeisimmin tämän vuoden epävarmoja laumoista on
varmistunut kaksi, mutta samalla yksi niinsanotuista varmoista laumoista on poistunut.
Arvio elää siis koko ajan ja kehitys saattaa kääntyä myös negatiiviseksi.

Suomen ja Venäjän väliset rajalaumat eivät ole kelvollisia huomioitavaksi
hoitosuunnitelman mukaisen minimimäärän arvioinnissa, koska niihin liittyvät suojelutoimet
ovat kaikki epävarmoja.

Nyt on huomionarvoista se, että tämän vuoden lauma-arvion haarukka on huomattavasti
suurempi kuin viimevuotinen, koska lausuntoon sisätyy nyt jopa runsaammin
epävarmuustekijöitä. Asetukseen esitetty kiintiö 39 sutta on täten kohtuuton, jolle on
mahdoton löytää perusteita muualta kuin poliittisista syistä tehdyistä hätiköidyistä ja
asiantuntemattomista ministeritason julkilausumista. Luken tämänhetken lauma-arvion
valossa kannanhoidolliselle metsästykselle ei ole minkäänlaisia edellytyksiä, sillä kannan
kasvu näyttää pysähtyneen. Kannanhoidollisesta metsästyksestä tulisikin tänä vuonna
luopua kokonaan mikäli ministeriö haluaa noudattaa varovaisuusperiaatetta. Liitto
muistuttaa, että susi on edelleen EU:n direktiivin liitteen IV mukaisesti tiukasti suojeltu laji.
Missään nimessä kiintiötä ei saa ainakaan lisätä. Kannanhoidollista metsästystä voidaan
toteuttaa vasta kun susikanta osoittaa vähintään vuotuista 30% kasvua.

Kannanhoidollisella metsästyksellä ei ole viime vuonna pystytty ennaltaehkäisemään
koiravahinkoja, eikä siten muun muassa parantamaan suden ja ihmisen
rinnakkaiseloa, joka oli sudenhoitosuunnitelman 2015 yksi perimmäinen tarkoitus. Nyt
kaavailtu asetus ei sikäli noudattele sudenhoitosuunnitelman tavoitteita. Päin vastoin,
koiravahingot painottuvat voimakkaasti juuri niille alueille, joilla viime talvena suden
kannanhoidollinen metsästys toteutui. Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-
Suomessa hallinto-oikeudet asettivat kannanhoidollisille luville toimeenpanokiellon.
Koiravahinkoja on koko alueella tapahtunut yksi: 26.9.2015 Nousiaisissa.

Viime vuoden kannanhoidollinen metsästys epäonnistui lähes täydellisesti. Kaikkiaan 11
yksilöä, eli suurin osa viime vuonna kaadetuista susista oli jotain muuta kuin alle vuoden
ikäisiä. Lisäksi kannanhoidollisessa jahdissa ammuttiin kaikkiaan 3 pannoitettua ja 4
alfayksilöä. Ministeriön on syytä ohjeistaa Suomen riistakeskusta myös avoimeen
tiedonvälitykseen, susien ikätieto tulee olla saatavilla jatkossakin reaaliaikaisena.

Uhanalaisen lajin metsästys kannanhoidollisesti tai vahinkoperusteisesti tulee olla aina
viimesijainen toimenpide. Liitto haluaa muistuttaa ministeriötä ennaltaehkäisevien
toimenpiteiden ensisijaisuudesta. Suden salametsästys on metsästysrikoksen törkeä
tekomuoto. Sen torjunta on ensisijaisesti sisäministeriön alaista rikostorjuntaa ja on
absurdia yrittää paikata tätä epäonnistumista metsästyslain alaisin keinoin.

Luonnonsuojeluliitto Tapiola