Lausunto euroopanmajavan metsästyksestä 2015-2016 (1088/13/2015)


Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola on tutustunut oheisiin asetusluonnoksiin muistioineen ja lausuu asetusluonnoksista seuraavaa:

 
1. Euroopanmajava

Euroopanmajava on alkuperäinen majavalajimme. Kun euroopanmajava 1860-luvulla hävitettiin Suomesta, istutettiin myöhemmin maahamme kaksi majavalajia, joista toinen: kanadanmajava on vieraslaji. Vuoden 2010 uhanlaisluokituksessa euroopanmajava on todettu vaarantuneeksi.

Ensisijaisesti tulisi pyrkiä turvaamaan euroopanmajavan säilyminen ja kannan levittäytyminen. Euroopanmajavakanta on vahva Satakunnassa, mutta sen levittäytymistä uusille alueille vaikeuttaa kanadanmajava. Euroopanmajava on alkuperäinen majavalajimme, ja tulisikin keskittyä poistamaan kanadanmajavaa jotta euroopanmajavakanta pääsisi vahvistumaan ja levittäytymään pysyvästi myös muualle Suomeen.

Euroopanmajava on suojeltu EU:n luontodirektiivin liitteessa V. Kiintiönä 275 majavaa on aivan liian suuri, ottaen huomioon että kanta painottuu yhden maakunnan alueelle. Viitaten Riista- ja kalantutkimuslaitoksen lausuntoon 27.2.2014 majavakannassa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta, joten edellytyksiä liki 300 euroopanmajavan metsästykselle ei ole.

Majavan metsästyskausi on 20.8.-30.4. Majavan kiima-aika on tammi-helmikuussa ja keväällä naaraat ovat metsästyskauden lopussa kantavia. Yhdistys huomauttaa että euroopanmajavan metsästyskausi menee osittain lisääntymiskauden kanssa päällekkäin.

Majavan aiheuttamat vahingot ovat vuonna 2013 olleet 712ha. Vahinkomäärää voidaan pitää vähäisenä.

 
2. Saukko

Suomen EU:lle antaman lajiraportin (2007-2012)1 mukaan saukkoja on Suomessa havumetsävyöhykkeellä noin 2700-3500 yksilöä. Saukkokanta on lisääntynyt hitaasti siitä lähtien kun saukko rauhoitettiin 1974. Vuoden 2010 uhanalaisuusluokituksessa saukko on silmälläpidettävä.

Saukon poikueet ovat pieniä ja se lisääntyy joka toinen vuosi. Saukkokiintiö metsästysvuodelle 2015-2016 on tarpeettoman suuri ottaen huomioon että saukkoja metsästettiin viime vuonna 9 yksilöä. Joka tapauksessa saukkoja menehtyy vuosittain mm. liikenteessä. Poistumaa tulee siis myös sitä kautta. Yli 40 saukon ”reservi” metsästysasetuksessa on turha. Kiintiötä voi siis huoletta pienentää, 15-20 yksilön kiintiöksi.

Asetusmuistiosta ei käy ilmi saukon aiheuttamat ”merkittävät” vahingot kalan- ja ravunkasvatukselle tai mahdolliset korvausmäärät. Niin ikään asetusmuistiosta ei käy ilmi mitä ennaltaehkäiseviä toimia on käytetty saukon aiheuttamien vahinkojen poistamiseksi. Yhdistyksen kanta on, että saukon aiheuttamia taloudellisia vahinkoja ravun- ja kalankasvatukselle tulisi ensisijaisesti ennaltaehkäistä esimerkiksi aitaamalla.

 
3. Itämeren norppa

Itämeren norpalla oli pitkään lisääntymisongelmia ja pahimmillaan jopa 60% naaraista kärsi kohdunkuroumasta. Tilanne on nyt vähitellen korjaantunut, mutta LUKE:n lausunnon (4.5.2015) mukaan ei ole vieläkään normalisoitnut. Tilanteessa jossa norppakanta on edelleen vielä toipumassa, on liian aikaista aloittaa kiintiömetsästys.

Metsästyslain 20§ mukaan: ”Metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu” . Vuoden 2010 uhanlaisluokituksessa itämeren norppa on katsottu vaarantuneeksi. Uhanalaislistalla olevan lajin kiintiömetsästys ei ole kestävän käytön periaatteiden mukaista metsästystä. Yhdistys muistuttaa lisäksi, että norppa saavuttaa sukukypsyyden noin 3-6 vuotiaana ja joten sen lisääntyminen on suhteellisen hidasta.

 

4. Harmaahylje

Asetusluonnos sallisi toteutuessaan yhteensä 1050 harmaahylkeen kiintiön. Kiintiö on täysin ylimitoitettu myös siihen nähden että harmaahyljettä metsästettiin viime vuonna varsin vähän. Tällainen ”reservi” kiintiössä on turha. Yhdistys muistuttaa myös, että kalastajien verkkoihin jää sivusaaliina arviolta 2000 harmaahyljettä vuosittain.

Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry