Metsähanhi


Metsähanhi. Kuva: Juha Sjöholm

LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSESTA METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN
KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUONNA 2019–2020 (DNO: 884/01.03/2019)

 

 

 

 

 

 

5.7.2019

Luonnonsuojeluliitto Tapiola (jäljempänä Liitto) kiittää maa- ja metsätalousministeriötä lausuntopyynnöstä ja lausuu asetusluonnoksesta seuraavaa:

Aluksi Liitto muistuttaa ministeriötä siitä, että lajien uhanalaistumiskehitykseen tulee puuttua ajoissa, sillä mitä myöhemmäksi korjaavat toimet siirretään, sitä vaikeampaa työ on. Esimerkkinä Liitto mainitsee kiljuhanhen (Anser erythropus), sillä vielä 1900-luvun alkupuolella laji oli hyvin runsaslukuinen ja pesi Suomessa. Uhanalaistumisen syihin tulee puuttua ja kansainvälinen yhteistyö on tässä tärkeää. Vaikka metsästyksen ei suoranaisesti katsottaisi olevan tärkein syy taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) uhanalaistumiseen, on täysin tarpeetonta edesauttaa uhanalaistumiskehitystä luomalla saalistuspainetta. Liitto on huomauttanut tästä jo aiemmin useissa lausunnoissaan ja useiden lajien osalta.

Koska korjaavia toimenpiteitä ei ole pystytty vielä toimeenpanemaan, tulisi Liiton näkemyksen mukaan nyt rauhoittaa laji kokonaan ja luopua myös alueellisesta metsästyksestä. Missään nimessä metsästysaluetta ei tulisi ainakaan laajentaa.

Asetusmuistiossa mainitaan taigametsähanhen saalistilastosta seuraavaa:
2017/2018 saalis 176 joista 24 taigametsähanhea
2017/2018 saalis 49 joista 15 taigametsähanhia

Liitto on pyytänyt sähköpostissaan ministeriötä tarkentamaan ilmeisen virheellisen vuosiluvun saalisluvun 49 osalta, saamatta tiedusteluunsa kuitenkaan mitään vastausta, jolloin lausunto annetaan spekulatiivisesti olettaen että 49 metsähanhen osuus on saatu metsästysvuonna 2018/2019, eikä siis samana vuonna kuin ensin mainittu 176 hanhea. Liitto moittii ministeriön suhtautumista lisätietoja tai korjauksia koskeviin sähköposteihin. Kyseessä on kuitenkin säädösvalmistelu, jolloin muistioiden ja luonnosten olettaisi olevan viimeistellyt ja oikoluetut.

Viime vuosina metsähanhen metsästys on ollut hyvin vähäistä, jolloin herää kysymys sen tarpeellisuudesta ensinkään. Toisaalta kantaa lisäävinä yksilöinä elävien hanhien merkitys olisi paljon arvokkaampi. Metsästyslain 20 § tarkoituksen ja hengen mukaista olisi rauhoittaa hanhi nyt kokonaan. Runsas kanta olisi kaikkien etu.
Toisaalta myös nimenomaisesti taigametsähanhen osuus hanhisaaliista on kohtuuttoman suuri. Metsästysvuonna 2017/2018 miltei 14% ja 2018/2019 jopa lähes 31%, vaikka saalismäärä itsessään on suhteellisen pieni. Aluerajoitus ei siis ole aukoton, vaan kuten Liitto on aiemmissa lausunnoissaan esittänyt, on vaara, että saaliiksi päätyy myös taigametsähanhea.

Ensisijainen toimi olisi nyt saada taigametsähanhen lisääntymisalueet kunnostettua. Sopivien elinympäristöjen puute johtuu tehometsätaloudesta ja turvetuotannosta. Nimensä mukaisesti metsähanhi pesii soiden reunametsissä, jotka on ojituksilla ja turpeennostolla pilattu. Nämä kaikki sektorit ovat maa- ja metsätalousministeriön hallinnassa, jolloin myös ratkaisut niin halutessa löytyvät maa- ja metsätalousministeriöstä.