M U I S T U T U S kaavasuunnitelmasta 609-454-1-827 YYTERI


M U I S T U T U S

Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Satakunta – Varsinais-Suomi (jäljempänä yhdistys) jättää UPM Kymmene Oy:n kaavasuunnitelmasta 609-454-1-827 YYTERI seuraavan muistutuksen.

Osallisuus:
Yhdistys on paikallinen ja alueellinen luonnonsuojeluyhdistys, jonka toimialaan vireillä oleva asia kuuluu. Yhdistys on siten maankäyttö- ja rakennuslain 8 luvun 62 §, 1 momentin tarkoittama yhteisö.

Esitys:
Kaavaa ei tule hyväksyä luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan, maankäyttö- ja rakennuslain, sekä luonnonsuojelulain vastaisena.

 

Perustelut:

  1. Satakunnan maakuntakaava

Satakunnan maakuntakaavassa 2.11.2009 (tarkistettu 14.4.2014) nyt kyseessä oleva alue on kaavoitettu luonnonsuojelualueeksi. Kaavaselostuksessa todetaan: ”Alueen käyttöä suunniteltaessa on huomioitava luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ien säädökset. Aluetta koskevan yleisen suunnittelumääräyksen lisäksi alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen geologisiin ja ekologisiin ominaisuuksiin, maiseman ominaispiirteisiin sekä kulttuuriperintöön.”

1.1. Käytännössä esitetty kaava vaikuttaa peruuttamattomasti ja vahingollisesti alueen geologisiin ja ekologisiin ominaisuuksiin.

1.2. Nyt vireillä oleva kaava on siten maankäyttö- ja rakennuslain 32 § ja 54 § vastainen.

 

  1. Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue

Sekä Satakunnan maakuntakaavassa, että valtioneuvoston periaatepäätöksessä (Dnr 1/500/95) Yyteri on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue, jonka alueidenkäytössä on otettava erityisesti huomioon maiseman säilyminen. Ympäristöministeriön esittelymuistiossa todetaan: ”Toisaalta tuotannon liiallinen tehostuminen köyhdyttää maisemakuvaa ja luontoa sekä aiheuttaa ympäristön kuormitusta. Perinteitä, rakennettua ympäristöä ja luonnonoloja kunnioittamaton rakentaminen ja maankäytön suunnittelu aiheuttaa maisemavaurioita ja luo rumaa ympäristöä. Maisemanhoidon tarkoitus on estää näitä uhkatekijöitä vahingoittamasta kulttuurimaisemien arvoja.

Maisematyöryhmän mietinnössä 66/1992 Yyteriä luonnehditaan seuraavasti: ”Yyterin alueen erikoislaatuinen maisemakuva muodostuu laajoista lentohiekkavalleista ja kilometrien mittaisista tasaisista lieterannoista sekä näitä reunustavasta harjumuodostumasta mäntykankaineen.”

2.1. Nyt esitetty kaava tulee muuttamaan maisemaa merkittävästi ja sen vaikutukset maisemakuvaan, ympäristön kuormitukseen ja luontoon ovat negatiiviset. Lisäksi kaavaesityksessä on maisemaa (kuvaliite) tarkasteltu ainoastaan mereltä käsin.

2.2. Valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden huomattavaa muuttumista ei siten ole kaavaehdotuksessa huomioitu. Ehdotus on näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain 73 § 1 momentin 1 ja 2 kohdan, sekä luonnonsuojelulain 1 § ja 32 § vastainen.

 

  1. Natura-alue

Nyt esillä oleva alue on EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) artikla 6 tarkoittama Natura-alue.

Artikla 6(2): ”Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten alueet on osoitettu, siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin.”

Artikla 6(4): ”Jos suunnitelma tai hanke on alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnin kielteisestä tuloksesta huolimatta ja vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa kuitenkin toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset tai taloudelliset syyt, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Natura 2000:n yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle toteutetut korvaavat toimenpiteet.”

Artikla 6(4(2)): ” Jos kyseisellä alueella on ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai laji, ainoat kysymykseen tulevat näkökohdat ovat sellaisia, jotka liittyvät ihmisen terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen tai ensisijaisen tärkeisiin suotuisiin vaikutuksiin ympäristöön taikka, komission lausunnon mukaan, muihin erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottaviin syihin. Esityksen mukaisesti toteutuessaan kaava heikentää merkittävästi alueen luontoarvoja.”

3.1. Itämeren hiekkarannat ovat ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi.[1]

3.2. Alueella on olemassa ”muu tyydyttävä ratkaisu”, eli olemassa oleva infrastruktuuri: hotelli ja ravintolapalvelut, joita voidaan kehittää sen sijaan että rakennetaan erityisen herkälle ja haavoittuvalle dyynialueelle uutta infrastruktuuria.

3.3. Kaavassa ei ole esitetty mitään erityisen merkittävää yleisen edun kannalta pakottavaa syytä siitä, että kaava pitäisi toteutua esitetyllä tavalla.

3.4. Esityksessä ei ole korvaavia toimenpiteitä.

3.5. Esitys on siten luontodirektiivin 6 artiklan vastainen. Direktiiviä on tulkittava suppeasti.

3.6. Nyt esillä olevassa asiassa annettu ympäristövaikutusten arviointi ei ole riittävä, koska arviointi ei perustu kävijämäärän arviointiin, mikä tulee olemaan erittäin merkittävä haitta alueen dyyniluonnolle, ottaen huomioon sen tosiseikan, että alue on jo huomattavan kulunut siihen kohdistuvan virkistyskäyttöpaineen vuoksi.

– Komissio vs. Itävalta C-209/02, (26): ” Kyseisten asiantuntijalausuntojen sisältö huomioon ottaen ja vastanäytön puuttuessa on todettava, että kun 14.5.1999 tehty päätös tehtiin, Itävallan viranomaisten ei ollut perusteltua katsoa, että tässä asiassa kyseessä oleva golfkentän laajennushanke, johon oli liitetty kyseisessä päätöksessä vahvistettuja toimenpiteitä, ei häirinnyt merkittävästi Wörschacher Moosin erityissuojelualueella olevaa ruisrääkkäpopulaatiota ja että se ei vaikuttaisi kyseisen alueen koskemattomuuteen.”

(28): ” Edellä esitetystä seuraa, että 14.5.1999 tehtyä päätöstä ei tehty luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia noudattaen. On myös kiistatonta, että saman artiklan 4 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä ei ole täytetty tässä asiassa.”

3.7. Yhteisvaikutukset dyyniluonnolle ovat selvityksen mukaan merkittävät. Alueella on nyt jo huomattavaa matkailu- ja virkistystoimintaa, kuten hotelli, ravitsemuspalvelut, leirintäalue, lomakylä, kiipeilypuisto, moottorirata, jolloin aluetta tulee luontodirektiivin vaatimusten mukaisesti tarkastella kokonaisuutena, eikä pilkkoa sitä erikseen pieniin osiin ja tehdä suojeltavalle luontotyypille yksittäisiä, tilaa huonontavia päätöksiä.

– Komissio vs. Alankomaat C-441/03 (21): ” Tältä osin määritettäessä sitä, mikä on sellaista suunnitelmaa tai hanketta, joka saattaa vaikuttaa direktiivin 94/43 6 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvaan alueeseen, koskevan asianmukaisen arvioinnin suorittamisvelvollisuuden ulottuvuus, on aluksi todettava, että kyseisessä artiklassa vahvistettuun suojelujärjestelmään kuuluu useita osatekijöitä, joiden tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi valvoa tällaisen suunnitelman tai hankkeen vaikutuksia sekä eri arviointivaiheita siinä tapauksessa, että kyseisellä suunnitelmalla tai hankkeella voi olla merkittäviä vaikutuksia suojellulle alueelle.”

On tarkasteltava myös vaihtoehtoisia ratkaisuja ja tosiasiallisesti pakottavia syitä (27): ”Mainitun 4 kohdan mukaan suoritettavan arvioinnin osalta on korostettava, että siinä huomioon otettavien monitahoisten tekijöiden, kuten vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuminen ja erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavien syiden olemassaolo, tarkoituksena on antaa jäsenvaltiolle mahdollisuus toteuttaa kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Natura 2000:n yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä. Jos lisäksi kyseisellä alueella on ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai laji, vain rajoitettuun määrään kyseisiä pakottavia syitä voidaan vedota perusteena sille, että suunnitelma tai hanke toteutetaan tästä huolimatta.”

3.8. ” Kaikki tapahtumat, jotka aiheuttavat alueen muodostamisen perustana olevan luontotyypin kattaman alan supistumista, voidaan katsoa heikentymiseksi.”[2] Varovaisuusperiaate huomioiden, hanke ei ole näin ollen toteuttamiskelpoinen, ottaen huomioon jo alueella olevat muut matkailupalvelut.

3.9. ”Selvää kuitenkin on, että uuden lomakylän rakentaminen tuo mukanaan pysyvän potentiaalin kävijämäärän ja siten potentiaalisen herkkien luontokohteiden kulutuksen lisääntymiseen.”[3] Tämän johdosta alueiden käytön suunnittelun pilkkominen pieniin, erillisiin kaavaratkaisuihin ei ole Natura-alueen kannalta tarkoituksenmukaista. Matkailun kokonaiskapasiteetin lisääminen erityisen herkän alueen piiriin ei ole luontodirektiivin tarkoituksen ja hengen mukaista.

Dyyniluonnon ennallistamista Yyterissä. Kuva: Juha Sjöholm.

3.10. Luontoselvitykset ovat vuodelta 2011 ja näitä voidaan pitää pääosiltaan vanhentuneina. Tämä on erityinen ongelma tarkasteltaessa vanhoja kaavasuunnitelmia, joita pannan täytäntöön vuosien kuluttua yksittäisinä, suojeltavaa kokonaisuutta heikentävinä päätöksinä. Muuttuneesta tilasta voidaan esittää mm. liito-oravaselvitys tehtäväksi uudelleen, sekä dyynien kulumisen ajankohtainen selvitys.

 

 

 

  1. Uhanalaiset luontotyypit

Alueella ei ole riittävässä määrin toteutettua hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laatimaa PREIVIIKINLAHDEN NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAA (2012) ei koskaan vahvistettu, vaan hoitosuunnitelma siirtyi metsähallituksen[4] tekemän Selkämeren hoito- ja käyttösuunnitelman alle, jonka Yyteriä käsittelevä osuus on huomattavan suppea.

Kuva 1: Itämeren uhanlaiset luontotyypit, hiekkarannat ja dyynit. Luontotyyppien uhanlaisuus 2018, ympäristöministeriö.

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan Yyterissä esiintyvät ensisijaisesti suojeltavat luontotyypit löytyvät kaikki uhanalisuusluokituksesta luokista VU-CR (kuva 1).
Koska hiekkarannat ovat geologisia muodostelmia, näitä ei tule mistään lisää ennen seuraavaa jääkautta. Yyterissä ongelmana on lisäksi alueen virkistyskäyttöpaineeseen liittyvä ympäristön huomattava kuluminen.

 

Yyterin luontotyypit:

Dyyniluontotyypit

– liikkuvat alkiovaiheen dyynit (2110)

– liikkuvat rantakauradyynit (valkoiset dyynit) (2120)

– kiinteät ruohokasvillisuuden peittämät dyynit* (harmaat dyynit*) (2130)

– metsäiset dyynit (2180)

– dyynien kosteat painanteet (2190)

Muut luontotyypit

– vedenalaiset hiekkasärkät (1110)

– kivikkorannat (1220)

– merenrantaniityt* (1630)

– Itämeren hiekkarannat (1640)

– kuivat nummet (4030)

– vaihettumissuot ja rantasuot (7140)

– maankohoamisrannan primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät* (9030)

– lehdot (9050)

– metsäluhdat* (9080)

Lähde: Nylen, 2009.[1]

Mäkelän (2016) selvityksen[2] mukaan maaston kuluminen on huomattavaa: ”Aiempien selvitysten (Nylen 2009 b) mukaan alkiodyynit ovat kadonneet tyystin uimaranta-alueelta. Viime vuosien aikana niitä on kuitenkin paikoitellen syntynyt alueelle. Tähän saattavat olla syinä sekä palautuminen massatapahtumien aiheuttamasta häiriöstä, mutta myös rannalle työntyvän jään vähyys viimeisimpinä talvina. On kuitenkin oletettavaa, että myös vierailijoiden kulun ohjauksella ja valistuksella on ollut osansa dyyniluonnon elpymiselle. Alkiodyynit on ympäröity naruaidoilla kulun ohjaamiseksi.”

”Kulun ohjaaminen on toiminut erinomaisesti, mutta se ei kuitenkaan ole riittänyt pysäyttämään eroosiokehitystä uimarannan esidyynillä. Eroosiokehitys on ehtinyt niin pitkälle, että vaikka tallaus dyynillä on saatu minimoitua, kehitys on jatkunut vahvana, eikä kasvillisuus ole toipunut. Jos esidyynin morfologia ja luontotyyppi halutaan säilyttää, tarvitaan kulun ohjaamisen lisäksi muita aktiivisia suojelutoimia.”

4.1. Nyt suunnitelman mukaiset hankkeet (hotelli, reitit rantaan, allas) tulevat merkittävästi lisäämään virkistyskäyttöpainetta alueelle, jossa edellä mainittu dyyniluonto on vielä jokseenkin ominaisessa muodossaan. Kulun ohjaaminen herkille alkiodyyneille lisää eroosiota, vaikkakin kulkua pyritän ohjaamaan reitein. Reittejä on jo lähtökohtaisesti suunniteltu tarpeettoman paljon.

4.2. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi marraskuussa 2018 lausunnon, jonka mukaan nykyisen hotellin edustalla oleva uimakuoppa saatetaan täyttää. Kuoppa on erittäin uhanalaisen mustakurkku-uikun pesimälammikko. ELY-keskuksen mukaan täyttöä perustellaan dyyniluonnon suojelulla, mutta uimakuopan tilalle on kaavoitettu tapahtuma-aukio. Edellä olevaan viitaten ei ole perusteltua täyttää kuoppia muualla ja kaivaa niitä mielivaltaisesti toisaalle, mikäli toimia perustellaan dyyniluonnon suojeluun ja ennallistamiseen tähtäävillä toimilla. Jo toimeenpannut, suojelua ennestään heikentävät päätökset tulee huomioida siten tässä päätöksessä.

4.3. Herkille alueille suunnitellut tilapäisetkin rakennelmat heikentävät merkittävästi alueen luontoarvoja.

 

  1. Muuta

5.1. Vuosikirjapäätöksessään KHO:2009:77, Korkein hallinto-oikeus on linjannut kaavan merkitystä seuraavasti: ”Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.”

Maaston kuluminen on merkittävä uhka dyyniluonnolle. Kuva: Juha Sjöholm

5.2. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan (2014) esillä ollut kaava ei toteuta maakuntakaavan käyttötavoitetta. Uudessa esityksessä ei ole tuotu esille mitään, mikä toisi huomattavaa parannusta tähän velvoitteeseen.

5.3. ELY-keskuksen mukaan aiemmassa esityksessä ei ole huomioitu riittävällä tavalla kokonaisuutta. Yhdistyksen näkemyksen mukaan tässä esityksessä ei ole tuotu asiaan mitään merkittävää parannusta.

5.4. Dyyniluonnon uhanalaisuus ja ennestään huono tila, sekä nykyinen käyttöpaine ja olemassa olevat palvelut huomioiden rantaan ei tule suunnata edes tilapäistä rakentamista.

5.5 Natura-arvioinnin mukaan: ” Merkillepantavaa on, että Yyterin dyynikokonaisuuden edustavimmat sukkessiosarjat ovat nimenomaan alueen eteläosassa, osin kaava-alueella.” Mikäli kaava toteutuu ehdotetun kaltaisena, tulee virkistyspaine kohdistumaan merkittävästi juuri tälle alueelle.

 

  1. Toimenpide-ehdotukset:

6.1. Sen sijaan, että nyt esillä oleva ehdotus pantaisiin täytäntöön, tulee hankkeesta luopua, sillä kokonaisuutena arvostellen se heikentää merkittävästi alueen uhanalaisten luontotyyppien suojelun tilaa luoden merkittävästi lisääntyvää painetta alueen virkistyskäyttöön, kulumiselle erityisen herkällä alueella. Yhdistys muistuttaa muun tyydyttävän ratkaisun olemassaolosta ja varovaisuusperiaatteen noudattamisesta.

6.2. Uuden rakentamisen sijaan tulee suunnata kulkua enemmän jo valmiina oleville retkeilyreiteille ja tarvittaessa rajoittaa, sekä valvoa liikkumista reittien ulkopuolella. Erityisen kuluttava liikkuminen, mm. ns. ”fatbikella” ajo tulee rajoittaa.

6.3. Huoltotöiden yhteydessä myös noudatettava erityisesti moottoriajoneuvolla ajettaessa liikkumisrajoituksia. Muun muassa jätehuollosta vastaavaa henkilökuntaa ohjattava ja opastettava riittävästi, sekä valvottava moottoriajoneuvolla ajoa.

6.4. Koirien ulkoiluttamiseen rannalla tulee kiinnittää enemmän huomiota. Nykyisellään koirien tuomista rantaan ei ohjata ja valvota riittävästi.

6.5. Dyynien ennallistamistyössä muiden rakenteiden, kuten leikkipuistojen, uima- ja WC-rakenteiden sijoittamiseen kiinnittää huomiota siten, että näitä rakenteita ei suunnitella ja toteuteta ennallistettavien dyynien viereen!

[1] http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/134008/LOSra%206_2009%20Yyterin%20Natura-luontotyypit%20-Dyyniluonnon%20tila%20ja%20hoitotarpeet.pdf?sequence=2

[2] Mäkelä Antti: Yyterin santojen luonnonhoitosuunnitelma, 2016.

 

[3] https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit

[4] MUISTIO 30.11.2016

[3] MUISTIO 30.11.2016

[5] http://www.selkamerenystavat.fi/joomla/images/Datat/Selkameripankki/selkameriHKSvahvistettavaksi06082015YMlle.pdf