Lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnoksesta asetukseksi metson, teeren, pyyn ja riekon metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna 2018-2019 (Dnro 1370/01.03/2018)
20.8.2018
Luonnonsuojeluliitto Tapiola (jäljempänä Liitto) lausuu ministeriön asetusluonnoksesta pyytämättä seuraavaa:
- Yleistä s.2
- Metso s.2
- Teeri s.7
- Riekko s.9
- Pyy s.11
- Esitykset s.11
- Yleistä:
Liitto kiinnitti asetusluonnoksessa ja -muistiossa huomiota lukuisiin ristiriitoihin, epäselviin viitteisiin ja suoranaisiin virheisiin, minkä johdosta muistion ja luonnoksen paikkansapitävyyttä suhteessa toisiinsa tarkistettiin ministeriöstä joiltain osin. Ministeriöstä saadun vastauksen perusteella osiossa ”riekko” lausutaan siitä, mitä asetusluonnoksessa sanotaan, sillä muistion teksti suhteessa luonnokseen on virheellinen.
Liitto moittii ministeriötä ilmiselvästi kiireessä laaditun asetuksen ja muistion antamisesta lausunnolle. Tilanne ei ole maa- ja metsätalousministeriön kyseessä ollen uniikki, vaan ministeriön antamat luonnokset ovat huomattavan usein puutteellisia tai sisältävät virheitä. Ministeriön tulisi kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että asetuksia valmistelevilla virkamiehillä olisi riittävä ajallinen resurssi käytettävissään. Ei ole kenenkään etu, mikäli näitä tehdään huolimattomasti. Ministeriössä tekemättä jäänyt työ kertaantuu luontojärjestöille ylimääräisenä selvitystyönä.
Lisäksi Liitto moittii ministeriötä liian lyhyestä lausuntoajasta. Lausuntopyyntö, muistio ja luonnos muine asiakirjoineen on annettu nähtäväksi ministeriön sivuille 15.8.2018 ja lausunto tulee antaa 23.8.2018 mennessä. Lausuntoaikaa jää viikonloppu mukaan lukien yhdeksän (9) päivää, mikä on huomattavan vähän, ottaen huomioon myös asiakirjojen puutteellinen ja virheellinen esitystapa, joiden selvittely vie aikaa.
- Metso:
Asetusluonnoksen 1§ 4 momentin mukaan metson talvimetsästys on kielletty. Kielto on tarpeellinen sekä perusteltu ja Liitto yhtyy tässä ministeriön näkemykseen.
Metsästyslain 20§ mukaan: ” Metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä.”
Metson metsästysaikaa on tarpeetonta jatkaa useilla alueilla. Metso on paikkalintu, joten sen levittäytyminen uusille alueille on suhteellisen hidasta. Alueellisesti heikoille metsokannoille tulisi antaa aikaa toipua, jotta ne saisivat myös täydennystä muiden alueiden reservistä. Mikäli poikuetuotto ammutaan pois, ei tällaista täydennystä pääse syntymään.
Kuten taulukoista 1 ja 2 voidaan havaita, on metson tiheys jopa alentunut maakunnan alueella viimevuotisesta. Trendi on laskeva, mikä ilmenee vuoden 2017 taulukosta. Tosiasiallista elpymistä metson kanta-arviossa ei ole tapahtunut, kuin paikallisesti Sotkamon osalta ilmoitettuna.
Taulukko 1: Riistakolmiolaskennat 2017[1]
Taulukko 2: Riistakolmiolaskennat 2018[2]
On myös muistettava, että viime vuosien aikana sääilmiöt ovat voimakkaasti vaihdelleet tuoden jo omat haasteensa poikueiden selviytymiselle. Viime kesä oli poikkeuksellisen kuiva ja kuuma ja sitä edelsivät poikkeuksellisen sateiset kesät, jolloin poikaskuolleisuus kasvoi suureksi mm. ravinnon puutteen ja kylmyyden vuoksi. Ei siis ole perusteltua pidentää viime vuotiseen asetukseen nähden metson metsästysaikaa joillain alueilla jopa joulukuulle saakka.
Taulukko 3: Riistakolmiolaskennat Pohjois-Savo 2017[3]
Sama tilanne näyttäisi olevan Pohjois-Savossa, kokonaistiheydessä ei ole merkittävää nousua, mikä käy ilmi taulukoista 3 ja 4.
Taulukko 4: Riistakolmiolaskennat Pohjois-Savo 2018.[4]
Vieremän ja Kiuruveden rhy:n alueilla tiheydet ovat jopa laskeneet, eikä Iisalmenkaan alueella ole tapahtunut kuin 0,1 prosenttiyksikön nousu tiheyksissä.
Lisäksi asetustekstissä on kieliopillinen virhe, joka saattaa muuttaa asetuksen merkitystä kokonaan. Kyseinen 3. momentti kuuluu seuraavasti: ”Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, metson metsästys on kielletty marraskuun 11 päivästä joulukuun 10 päivään Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Isojoen, Karijoen, Kauhajoen, Soinin ja Ähtärin kuntia, Kainuun maakunnassa lukuun ottamatta Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon kuntia, Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Posion, Ranuan, Sallan ja Utsjoen kunnissa sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kuntia.”
Onko kyseisen momentin sanamuodon tarkoitus olla: ”Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Isojoen, Karijoen, Kauhajoen, Soinin ja Ähtärin kunnissa” vai ”lukuun ottamatta NN, NN, NN kuntia”?
Taulukko 5: Riistasaalistilasto, metso.[5]
Kuten taulukosta 5 nähdään, on metson saalismäärissä tapahtunut merkittävää painumaa, missä tietenkin rauhoituksilla on ollut osuutta. Tilastosta on kuitenkin nähtävillä tietty aaltoliike, jolloin rauhoitukset ja metsästyspaine ovat seuranneet toisiaan. Tällainen heiluriliike ei voi olla tavoiteltava, etenkin kun näyttää siltä, että rauhoitusten purkamisella on jatkuva kiire. Kanalintukantojen tulisi antaa toipua rauhassa ennen rajoituksista ja rauhoituksista luopumista.
Liitto muistuttaa ministeriötä myös siitä, että nykyiset biotaloushankkeiden viitekehyksessä tehdyt avohakkuut, ojitukset ja turvetuotanto kaventavat jatkuvasti metsäkanalintujen elinalueita, kuten soveliaita soidinalueita ja metson kyseessä ollen, hakomismäntyjä.
- Teeri
Asetustekstissä viitataan teeren osalta metsästysasetuksen 24§ 21 ja 22 kohtaan: ”Sen lisäksi, mitä metsästysasetuksen 24 §:n 21 ja 22 kohdassa säädetään, teeren metsästys on kielletty...” Kyseisen asetuksen 22 kohdassa säädetään seuraavaa: ”pyy joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään, naarasmetso Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa lokakuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään ja muualla maassa joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään ja urosmetso Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Lapin maakunnissa joulukuun 11 päivästä tammikuun 9 päivään ja helmikuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään ja Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa lokakuun 1 päivästä syyskuun 9 päivään sekä muualla maassa joulukuun 11 päivästä syyskuun 9 päivään;”
Voimassa oleva metsästysasetus[6] 12.7.1993/666, mainitsee 24§ 22 kohdassa pyyn ja molemmat metson sukupuolet, mutta ei teertä. Mihin asetuksen kohtiin ministeriö viittaa siis tarkalleen ottaen? Teeri mainitaan kyseisen asetuksen 24§ kohdassa 21, sekä asetuksessa muualla 16a§ 2 momentin 1 kohdassa (Luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset) ja 31§ (Riistaeläinten kauppa) yhteydessä.
Tässä kohtaa Liitto huomauttaa, että lakitekstin tulee olla sanamuodoltaan erityisen tarkkaa, jotta sen tulkinnassa ei syntyisi epäselvyyksiä. Säädöksen numero olisi myös syytä vastaisuudessa liittää lausuttavana olevaan tekstiin mukaan. Ministeriön tulee vastedes kiinnittää erityistä huomiota ja huolellisuutta lakitekstien oikeellisuuteen. Se on myös kansalaisten oikeusturvan mukaista.
Kuten edellä kohdassa ”metso”, Liitto pitää hyvänä sitä, ettei tammikuiseen latvalinnustukseen ryhdytä.
Valtakunnallisesti vuoteen 2017 nähden teeren tiheys riistakolmiolaskennoissa neliökilometriä kohden noussut 4,6 yksilöstä vain 6,3 yksilöön/ neliökm. Kuten myös metson kohdalla, teeren tiheyksissä on nähtävillä suuria alueellisia eroja, joiden tasoittumista edesauttaisi reservin siirtyminen uusille alueille. Kuten muutkin metsäkanalinnut, teeri on paikkalintu, joten se ei siirry pitkiä matkoja. Mikäli kannat alueilla taantuvat tasaisesti, on niiden elpyminen jatkossa aina vaikeampaa. Liitto huomauttaa myös, että lähihistorian huippuvuotena 2011 teeritiheys[7] valtakunnallisesti oli vain 10,4 yksilöä neliökilometrillä, mutta sitä metsästettiin riistasaalistilaston mukaan yli 240 000 yksilöä, kuten taulukosta 6 nähdään. Viime vuosina suunta on ollut laskeva, mihin tietenkin rajoitukset ja rauhoitukset ovat osaltaan vaikuttaneet.
Taulukko 6: Riistasaalis, teeri. Lähde, Luonnonvarakeskus[8].
Liitto painottaisikin nyt malttia myös teeren osalta tapahtuvaan metsästykseen. Mitä lausuttiin luonnonolosuhteiden ja metsätalouden ja turvetuotannon osalta metson suhteen, on otettava huomioon myös teeren osalta.
- Riekko
Asetusluonnoksessa ja muistiossa on vakava ristiriita ja muistio tulee ehdottomasti korjata virheellisen tekstin osalta, kuten kohdassa 1 jo esitettiin. Liiton sihteeri on tarkistanut ministeriöstä tekstin paikkansapitävyyttä ja saadun vastauksen perusteella asetusteksti on oikeellinen. Muistion teksti alkaa: ”Pykälässä kiellettäisiin riekon metsästys kokonaan muualla kuin Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan…” ja asetusluonnoksen: ”Sen lisäksi, mitä metsästysasetuksen 24 §:n 19 kohdassa säädetään, riekon metsästys on kielletty kokonaan Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan…” Lisäksi muistion toisessa kappaleessa koskien riekon metsästystä, puhutaan pyyn metsästyksestä.
Liitto pitää rajoitusta hyvänä, sillä riekon kannat ovat elpymässä varsin hitaasti. Metsästyksen sallimisen Kuusamon alueella Liitto näkee toistaiseksi tarpeettomana, etenkin kun yhdeksän riistanhoitoyhdistyksen alueella laskennassa on saatu nollatulos 2018. Eniten riekko hyötyisi sille suotuisien elinalueiden ennallistamisesta. Riekko tulisi ehdottomasti ottaa huomioon myös metsätalouden ja turvetuotannon suunnittelussa.
Taulukko 7: Riistakolmiolaskennat 2017, riekko.[9]
Kuten taulukoista 7 ja 8 nähdään, ei riekon tiheyksissä riistakolmiolaskentojen yhteydessä 2017 ja 2018 ole tapahtunut niin merkittävää muutosta, että metsästykseen olisi edellytystä ryhtyä asetusluonnoksessa esitetyn mukaisesti. Kokonaistiheys on Lapissa ollut vuonna 2017 vain 0,7 ja tänä vuonna (2018) vain 1,7 ja Pellon sekä Ylitornion ryh:n alueilla on päästy jopa nollatulokseen.
Tilanne ei ole riekon osalta niin hyvä, että rajoituksista voitaisiin vielä luopua. Itse asiassa myös Enontekiön rhy:n alueella on tultu alaspäin tiheyksissä. Utsjoen laskentatulokset puuttuvat kokonaan vuodesta 2014 alkaen. Viimeinen vuosi, jolloin riistakolmiolaskentojen tietokantaan päivittyvät Utsjoen tilastot, on 2013. Mikäli kyseessä on virhe, asia tulisi korjata. Ministeriön on siinä tapauksessa syytä ohjeistaa Suomen riistakeskusta aineiston päivityksessä.
Taulukko 8. Riistakolmiolaskennat 2018, riekko. [10]
- Pyy
Muistion ja asetusluonnoksen kohta ”pyy” on ilmeisesti ainoa, jossa sekä asetusteksti, että muistio vastaavat toisiaan, eikä muutakaan huomauttamista itse teknisestä toteutuksesta löydy.
Vaikka pyyn tiheyksissä on tapahtunut selvää paranemista useilla alueilla, ovat tiheydet toisaalla myös laskeneet, tai nousu on ollut hyvin marginaalista, mikä tulisi ehdottomasti ottaa huomioon asetusluonnoksessa.
Asetusluonnoksen 3§ 1 momentin kunnista alle 3 pyyn tiheyksiin neliökilometrillä jäädään Hailuodon, Kuusamon, Kiimingin ja Utajärven alueilla. Kantojen tulisi antaa vielä vahvistua rauhassa.
- Esitykset
Riistakolmiot.fi sivustolla todetaan seuraavaa: ”Nyt todetut keskitiheydet olivat kaikilla lajeilla hieman korkeammat kuin viitenä edellisenä vuotena keskimäärin, mutta kuitenkin tavanomaiset tai alhaisemmat jos vertailukohdaksi otetaan koko riistakolmioiden 30-vuotinen jakso.” Ollaan siis vielä varsin kaukana tavoitetilanteesta.
Edellä olevan johdosta LSL Tapiola esittää maa- ja metsätalousministeriölle seuraavaa:
Liian kiireellisiin rauhoitusten ja rajoitusten purkuun ei pidä ryhtyä, vaan tulee edetä varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Nyt esitetyt muutokset verraten viimevuotiseen asetukseen, ovat liian suuria.
Metsäkanalinnut tulee huomioida paremmin mm. kaavoituksen ja muun hankesuunnittelun yhteydessä, jotta niiden soidin- ja pesimisalueet eivät kävisi kelvottomiksi. Etenkin metsätalous ja turvetuotanto pilaavat ja pirstaloivat kanalintujen elinympäristöjä. Yhdessä metsästyspaineen kanssa kanalintujen kannat eivät pääse odotetusti toipumaan. Eläimet eivät ole erillisiä elinympäristöistään.
Metsäkanalinnuille tulee kunnostaa ja ennallistaa niille soveliaita elinympäristöjä, jotta kannat vahvistuisivat.
Lausuttaviksi annettavat asetusluonnokset muistioineen tulee valmistella huolellisesti ja näihin tulee varata riittävä aikaresurssi, myös lausunnon antajalle. Niin kiire ei saa olla -edes metsästyksellä, etteikö vapaaehtoisjärjestöjen tekemää arvokasta työtä voisi kunnioittaa viimeistellyillä esityksillä. Toki inhimillisiä erehdyksiä tapahtuu, mutta niiden toistuminen ja näin laajamittainen esiintyminen ei ole suotavaa.
[1] Lähde: https://www.riistakolmiot.fi/raportit/kesalaskenta-2018/
[2] Lähde: https://www.riistakolmiot.fi/raportit/kesalaskenta-2018/
[3] Lähde: https://www.riistakolmiot.fi/raportit/kesalaskenta-2018/
[4] Lähde: https://www.riistakolmiot.fi/raportit/kesalaskenta-2018/
[5] http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__06%20Kala%20ja%20riista__02%20Rakenne%20ja%20tuotanto__16%20Metsastys/5_Mets_saalis.px/table/tableViewLayout1/?rxid=61ae8652-2a26-41c0-ab11-996566cbdb43
[6] https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P25
[7] https://www.riistakolmiot.fi/raportit/kesalaskenta-2018/
[8] http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__06%20Kala%20ja%20riista__02%20Rakenne%20ja%20tuotanto__16%20Metsastys/5_Mets_saalis.px/table/tableViewLayout1/?rxid=61ae8652-2a26-41c0-ab11-996566cbdb43
[9] https://www.riistakolmiot.fi/raportit/kesalaskenta-2018/
[10] https://www.riistakolmiot.fi/raportit/kesalaskenta-2018/