Itämeren norppa, halli ja euroopanmajava


 

Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksiksi koskien hallin, itämeren norpan ja euroopanmajavan metsästyksestä metsästysvuonna 2018-2019 (Dnro: 1186/01.03/2018) 17.7.2018

Luonnonsuojeluliitto Tapiola (jäljempänä Liitto) kiittää ministeriötä lausuntopyynnöstä ja tutustuttuaan asetusluonnoksiin lausuu niistä seuraavaa:

 

 

 

 

 

  1. Harmaahylje
  2. Itämerennorppa
  3. Euroopanmajava

 

  1. Harmaahylje

Liitto yhtyy ministeriön käsitykseen siitä, ettei harmaahylkeen kiintiötä ole tarpeen lisätä. Kiintiön lisääminen ei ole ratkaisu silloin kun nykyinenkin kiintiö täytetään vain 18%. Metsästystä enemmän hyljekantaa näyttää verottavan kalastuksen sivusaaliina pyydyksiin hukkuneet hylkeet, mistä syystä Liitto näkee tarpeellisena selvittää sivusaaliin määrä ja koostumus.

Kalastukselle aiheutuvien hyljevahinkojen torjumisessa Liitto näkee ensisijaisena toimenpiteenä pyydysten vaihtamisen hyljeturvalliseen vaihtoehtoon. Tästä on etua sekä kalastukselle, että hylkeille ja ministeriön tulisikin ottaa aktiivisempi rooli hyljeturvallisten pyydysten lisäämisessä. Hylkeitä vakavampia uhkia kalataloudelle ovat Itämeren rehevöityminen, roskaantuminen, ilmaston lämpeneminen, vieraslajit, sekä öljy- ja kemikaalikuljetukset.

Liitto muistuttaa, että kalastusta on harjoitettu menestyksellisesti myös 1800-luvulla, jolloin hyljekannat olivat paljon nykyistä suuremmat.

Kannanhoitosuunnitelman päivityksestä kohdassa 2.

 

  1. Itämerennorppa

Kuten edellä harmaahylkeen osalta, myös itämerennorpan suhteen Liitto on tyytyväinen siihen, ettei ministeriö lähde kasvattamaan kiintiötä ja kuten edellä on jo esitetty, hyljeturvalliset pyydykset ovat ensisijainen vaihtoehto.

Kuten aiemmissa lausunnoissaan Liitto on todennut, tulisi ministeriön olla huolissaan erityisesti Suomenlahden norppakannasta, joka on vain muutamia satoja yksilöitä. Runsastumisestaan huolimatta itämerennorppa on edelleen silmälläpidettävä (NT)[1] ja sen kanta keskittyy Perämerelle. Koska norppakanta on rajoittunut tietylle alueelle (Perämeri), on aina vaarana se, että vakavan onnettomuuden sattuessa lähes koko kanta on uhattuna.

Periaatteellisesti Liitto pitää kannanhoitosuunnitelman päivittämistä hyvänä asiana ja muistuttaa, että Suomen riistakeskuksen tulisi tunnistaa sidosryhmäyhteistyössään laajapohjaisesti muitakin intressiryhmiä kuin kalatalouteen ja metsästykseen painottuvat. Sidosryhmien tunnistaminen on osoittautunut riistakeskukselle ajoittain haasteelliseksi. Sidosryhmäyhtistyön laajentaminen tuo keskusteluun uusia näkökulmia ja mahdollisuuden löytää vaihtoehtoisia toimia eläinten tappamiselle vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Eläimen arvon nostaminen sitä tappamalla on osoittautunut toimimattomaksi vaihtoehdoksi muiden lajien kohdalla, joten se tuskin osoittautuu toimivaksi metodiksi norpan tai harmaahylkeenkään osalta. Paras ja kokonaisuutena halvin vaihtoehto vahinkojen torjumiseen on niiden ennaltaehkäisy ja eläinten tappaminen ei ole osoittautunut kestäväksi tai pitkällä aikavälillä toimivaksi ratkaisuksi. Muita tyydyttäviä ratkaisuja on siis olemassa.

 

  1. Euroopanmajava

Viimevuotisen kiintiön mukainen arvioitu 9% verotustaso hidastaa euroopanmajavan levittäytymistä sen pääesiintymisalueen ulkopuolelle. Vakiintunut levinneisyys on nykyisellään erittäin rajallinen, pääosa Suomen majavista on kanadanmajavia.

Asetusmuistiossa todetaan s.7, että ”majava aiheuttaa usein myös huomattavaa taloudellista vahinkoa elinalueellaan”. Mitään euromäärää näiden ”huomattavien” majavavahinkojen suhteuttamiseksi ei kuitenkaan anneta, vaan kyseessä on lähinnä subjektiivinen mielikuva-arvio. Majavan aiheuttamat ”vahingot” ovat kuitenkin erittäin paikallisia.

Ministeriö on kaavaillut uhanalaisiksi taantuneiden riistavesilintukantojen elvyttämiseksi kosteikkorakentamista. Majava pystyisi ratkaisemaan osaltaan tätä ongelmaa, sillä se luontaisesti rakentaa kosteikkoja ja aivan ilmaiseksi. Liitto kehottaakin ministeriötä nyt tutkimaan mahdollisuutta hyödyntää majavan ekosysteemipalvelutyötä kaavaillussa kosteikkoprojektissaan ja yhteistyötä maanomistajien kanssa tältä osin. Näin ”ongelmasta” tulisi ratkaisu. Liitto muistuttaa, että ekologisesti majava on avainlaji.

Mitä tulee majavan statukseen mm. lainsäädännön suhteen, Liitto on esittänyt nämä jo aiemmissa lausunnoissaan, eikä niitä ole tarpeen toistaa, sillä tila ei ole muuttunut.

 

Esitys:

Euroopanmajavan osalta Liitto esittää ministeriölle, että poikkeuslupia ei tule myöntää metsästysvuonna 2018-2019 ja kehottaa selvittämään majavan hyödyntämistä kosteikkoprojekteissa. Toimenpiteellä turvattaisiin myös euroopanmajavan levittäytyminen uusille asuinalueille.

[1]  https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159434/Suomen_nisakkaiden_uhanalaisuus_2015.pdf?sequence=3