Metsästyslaki (naakka) (HARE: MMM038:00/2017)


Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsästyslain muuttamisesta (HARE: MMM038:00/2017)

 

Luonnonsuojeluliitto Tapiola (jäljempänä Liitto) on tutustunut lakiluonnokseen ja lausuu siitä pyytämättä seuraavaa:

 

Esityksen pääasiallinen sisältö:

Metsästyslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että naakka (Corvus monedula) lisättäisiin metsästyslain rauhoittamattomien lintujen luetteloon.

Esitys on täysin kelvoton kaikilta osin.

 

Esityksestä yleensä:

Liitto pitää täysin paheksuttavana menettelyä, jossa lajeja siirrettäisiin metsästyslain piiriin, kun niitä tulisi päinvastoin rauhoittaa. Liitto muistuttaa, että 14 metsästettävästä vesilinnusta, pois lukien hanhet, jopa 10 löytyy uhanalaisuusluokituksesta. Lajien taantuminen on ollut hälyttävän voimakasta viimeisen 15 vuoden aikana, sillä vuoden 2000 tarkastelussa kaikki edellä mainitut 10 lajia olivat vielä elinvoimaisia. Metsästettävät uhanalaiset riistalinnut näkyvät taulukossa 1. Lajeista kuusi on hälyttävästi erittäin uhanalaisia. Maa- ja metsätalousministeriö on perustellut rauhoittamatta jättämistä täysin käsittämättömästi siten, ettei metsästys ole yksistään aiheuttanut lintujen taantumaa. Ei sen tarvitse lisätäkään lintujen ahdinkoa. Menettely on metsästyslain 20§ ja lintudirektiivin hengen vastainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1: Metsästettävien riistalintujen uhanalaisuuskehitys.

 

 

 

Liitto myös tukee BirdLife Suomen aloitetta uhanalaisten vesilintujen metsästyksen rajoittamisesta. [1] Esitys on syytä ottaa välittömään tarkasteluun.

Lakiluonnoksesta poiketen Liitto esittää, että metsästyslain piiriin kuuluvat loputkin rauhoittamattomat linnut tulisi siirtää luonnonsuojelulain piiriin, rauhoitetuiksi linnuiksi. Perinteinen jako hyöty- ja haittaeläimiin on jäänne historiasta ja tästä tsaarinaikaisesta ajattelutavasta tulisi jo näin 2010-luvulla viimeinkin pyrkiä eroon.

Lajin runsastuminen ei ole perusteltu syy siirtää sitä pois rauhoituksen piiristä. Liitto muistuttaa, että Suomi on sitoutunut valtioneuvoston periaatepäätöksellä pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2020[2] mennessä. Oheinen ehdotus lakimuutokseksi ei ole linjassa edellä mainitun periaatepäätöksen kanssa, vaikka nykyinen hallitus onkin jo kunnianhimottomasti ilmoittanut luovuttavansa tavoitteen saavuttelusta[3].

Esityksessä vedotaan naakan aiheuttamiin vahinkoihin, erityisesti rehupaaleille, minkä johdosta on 2012-2016 maksettu yli 412000€ korvauksia. Vuosittain tarkasteltuna summa on noin 82000€. Liitto muistuttaa myös, että vahinkoihin voidaan puuttua esityksen sanamuotoa lainaten; joustavasti ja tehokkaasti muillakin menetelmillä, kuin lintuja tappamalla. Lakiesityksessä tulee jälleen ilmi, miten hämmästyttävän huono ja kapeakatseinen tuntemus ministeriöllä on lajien biologiasta ja ekologiasta. Maa- ja metsätalousministeriö omaa erittäin suppean keinovalikoiman vahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn ja samaa metodia tarjoillaan käytettäväksi lajille kuin lajille: hävittäminen.

 

Naakan aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy

Naakka on kolopesijä, alkujaan metsien lintu. Metsärakenteen nuortuminen ja lahopuun katoaminen talousmetsistä tehometsätalouden myötä on aiheuttanut kolopesijöille pulaa sopivista pesäpaikoista. Älykkäänä lintuna naakka on löytänyt korvaavan järjestelyn asettumalla ihmisen tuntumaan ja käyttämällä mm. savupiippuja pesimiseen. Ei-toivotut pesinnät voidaan ennalta ehkäistä asettamalla piipun päälle ennen pesimäaikaa suojaava verkko. Toisin kuin ministeriön esityksessä sanotaan, piippua ei kannata täysin tukkia, jotta tulisijan savu pääsee asunnosta ulos. Tiheä verkko riittää tarkoitukseen.

Naakan rehupaaleille aiheuttamat vahingot voidaan torjua siirtämällä paalit helpommin valvottavaan tilaan ja ne on syytä tarkastaa säännöllisesti. Maatalouskaupoissa on myytävänä esimerkiksi korjausteippiä, jolla tuoreen rikkoutuman voi vielä menestyksekkäästi paikata. Käytäntö on sovellettavissa kaikkien lajien aiheuttamien paalivahinkojen torjuntaan. Myös vahinkotarkastuksia on syytä kehittää sen poissulkemiseksi, että korvauksen piiriin päätyisi paaleja, jotka muutoinkin olisivat käyttökelvottomia.

Valtion korvaamista vahingoista aiheutuviin kuluihin voidaan suositella myös vakuutuksia. Elinkeinotoimintaan sisältyy aina jonkinlainen riski tai haitta, josta vastuun kantaa yrittäjä. Vakuutuskäytäntöjen myötä into ennaltaehkäiseviin toimiin saattaisi myös lisääntyä. 

Naakkojen hävittäminen ampumalla ei ole tehokas keino torjua vahinkoja. Liitto viittaa samaiseen käytäntöön mm. varisten osalta, jolla ei ole pystytty osoittamaan olevan merkitystä etenkään vahinkojen ennaltaehkäisyssä.

 

[1] https://www.birdlife.fi/wp-content/uploads/2016/10/birdlife-aloite-metsästyksen-rajoittamisesta-2016.pdf

[2] file:///C:/Users/Käyttäjä/Documents/Tapiola/lausunnot/2018/naakka/Luonnon%20puolesta%20–%20ihmisen%20hyväksi.%20Valtioneuvoston%20periaatepäätös%20Suomen%20luonnon%20monimuotoisuuden%20suojelun%20ja%20kestävän%20käytön%20strategiasta%20vuosiksi%202012–2020.pdf

[3] https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_209+2017.pdf