Sakaalisoppa kiehuu yli


Kultasakaali, Canis aureus (Israel). Kuva: Juha Sjöholm.

Kun maa- ja metsätalousvaliokunta sekoilee urakalla lainsäädäntötyön kanssa, herää huoli säädösvalmistelun asianmukaisuudesta ja kyseisten poliitikkojen suhteesta omaan toimenkuvaansa. Viime hallituskaudelle oli tyypillistä huolimaton säädösvalmistelu ja sama suuntaus näyttäytyy nyt keskustavetoisessa maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Kalmarin toinen unioni ei näytä olevan selvillä Suomen lainsäädännön rakenteesta saati kansainvälisistä sopimuksista ja kuvittelee mietintönsä kaiken yläpuolella olevaksi pyhäksi ohjeeksi, jolle sekä EU:n direktiivit, että kansallinen lainsäädäntö ovat alisteisia. Tökerö mietintö on vielä sisällöltään kehnompaa ulosantia kuin moni Maaseudun Tulevaisuuden mielipidekirjoitus.

Ensimmäinen varmistettu havainto kultasakaalista (Canis aureus) saatiin tiistaina 23.7.2019 ja sanomalehti Karjalainen uutisoi asiasta torstaina verkkosivuillaan. Maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalaiset jäsenet reagoivat välittömästä ilmoittamalla, että sakaali on mietinnön mukainen vieraslaji ja se tulisi poistaa välittömästi. Asiaan reagoivat luonnonsuojelujärjestöt, Suomen metsästäjäliitto, sekä oikeusoppineet, että maa- ja metsätalousministeriö ja tiedotuslinja oli yhtenäinen: sakaali on tulokaslaji ja siten luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Kaikki nämä ulostulot ovat järjellisiä ja täysin oikeita tulkintoja asiain tilasta.

Viime keväänä Kalmarin ensimmäinen unioni ajoi kultasakaalia vieraslajilain piiriin lähes epätoivon vimmalla, siinä kuitenkaan onnistumatta. Sakaali lipsahtikin luonnonsuojelulain puolelle, sillä eduskunta ei hyväksynyt esitystä sen saattamisesta metsästyslain piiriin. Pelkona oli, että Suomeen pitäisi saada elinvoimainen sakaalikanta. Toive vieraslajistatuksesta oli utopistinen, sillä sakaali on EU:n luontodirektiivin V liitteen laji ja siten suojeltu. Liitteen V lajeja voidaan kuitenkin myös metsästää vaarantamatta sen suojelua. Valiokunta keitti sakaalisopan siis aivan itse, viis veisaten ministeriön esityksestä sen liittämisestä metsästyslakiin. Luonnonsuojelujärjestön ominaisuudessa ei Tapiolalla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että laji kuuluu nyt luonnonsuojelulailla rauhoitetuksi. Vallitsevaan tilaan voi siltä osin olla jopa tyytyväinen. 

Valiokunnalla on jokin omituinen käsitys oman mietintönsä kaikkivoipaisuudesta ja keskustan edustajat perustelevat asiaa jälleen tiedotteessaan vedoten mietinnön olevan ainoa oikeuslähde joka käsittelee sakaalia vieraslajina. Kyllä. Näin juuri on, mutta mikä tämän oikeuslähteen merkitys on hierarkisesti? ”Keskeisin oikeuslähde Suomessa on laki. ” Tämä lakisidonnaisuus tulee Suomen perustuslaista, jossa sanotaan (2-3 §), että ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” Tämä lakisidonnaisuus koskee kaikkia, myös kansanedustajia, jotka eivät voi ohittaa valiokuntamietinnöissään lakia. Tai voivat, mutta mietinnöllä ei ole mitään merkitystä jos se on ristiriidassa lain kanssa. EU:n direktiivit, kuten luonto- ja lintudirektiivi, sekä vieraslajiasetus on ratifioitu Suomen lainsäädäntöön. Ne löytyvät luonnonsuojelulaista, metsästyslaista ja vieraslajisäädöstöstä. Eduskunnan sivuilta, eli siis kansanedustajien työpaikan sivustolta, löytyy hyödyllistä asiaa säädösvalmistelusta, johon soisi koko keskustan edsukuntaryhmän ja vähintään Kalmarin unionin pikaisesti tutustuvan. Oikeuslähdetietopaketti löytyy tästä linkistä kätevästi, olkaa hyvä. 

Miksi kultasakaalista ei voida säätää vieraslajia, vaikka Kalmari kumppaneineen sitä miten paljon tahansa haluaisi? Tämä selviää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta N:o 1143/2014, joka on annettu 22 päivänä lokakuuta 2014. Kyseessä on siis asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta. Asetuksen 2 artiklan 2(a) kohta kuuluu seuraavasti: ”Tätä asetusta ei sovelleta a) lajeihin, joiden luontainen levinneisyysalue muuttuu muuten kuin ihmisen toiminnan seurauksena ekologisten olojen muuttumisen ja ilmastonmuutoksen myötä;” Toisin sanoen ilmaston lämpeneminen ja siitä koituvat eliöiden elinympäristömuutokset eivät ole syy luokitella eliö haitalliseksi vieraslajiksi. Toisekseen kaikki vieraslajit eivät ole luokitukseltaan haitallisia. Vieraslaji luokitellaan haitalliseksi, mikäli siitä koituu vahinkoa alkuperäiselle eliöstölle. 

Keskustan Kärnälle tiedoksi, että Suomen lajisto on luokiteltu pääsääntöisesti kahden lain alaisuuteen: metsästyslain ja luonnonsuojelulain. Metsästyslain puolella on lueteltu metsästettävät riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet. Jos näiden hallinnassa on epävarmuutta, lajit on lueteltu täällä (5 §). Kaikki muut lajit pääsääntöisesti kuuluvat luonnonsuojelulain (37 §) piiriin ja ovat siten rauhoitettuja. Ympäri vuoden.

Luonnonsuojelulaissa ei erikseen mainita talitiaista, korvayökköä, siiliä, kulorastasta, urpiaista tai peippoa. Sanamuodon voi tarkistaa oheisesta kuvasta. 

Vieraslajilaki ja -asetus muodostavat kokonaisuuden, jossa muodostuu velvoite vierasperäisen, haitalliseksi katsotun lajin hävittämiseen: ”Vieraslajin, haitallisen vieraslajin, luonnon monimuotoisuuden, hävittämisen ja leviämisen rajoittamisen määritelmistä säädetään vieraslajiasetuksen 3 artiklassa.(Vieraslajilaki 2 §)”

Tämä 3 artikla määrittelee haitallisen vieraslajin ekologisista lähtökohdista, eikä siten että ”Suomen keskustapuolue ei pidä siitä”: ”’haitallisella vieraslajilla’ vieraslajia, jonka tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ekosysteemipalveluja tai vaikuttavan niihin haitallisesti

Suomen kansallisessa säädöstössä kultasakaalilla olisi vieraslajistatus mikäli olisi näyttöä siitä että laji olisi tuotu Suomeen. Tällaisesta ei kuitenkaan ole mitään viitteitä, vaan laji on ensi kertaa havaittu siellä missä sen todennäköisemmin on odotettukin tulevan vastaan. Ministeriön virkamies ohjeisti asiaa twitterissä seuraavasti: ”tämä (vieraslaji) olisi kuitenkin todennäköisempää Lapualla kuin Rautavaaralla ja Enossa… Itärajan tuntumassa.”

Keskustan märkä uni on nähdä sakaali, kuten muutkin pedot haittaeläiminä, joista valtio maksaisi tapporahaa. Nyt on hyvä palauttaa mieleen, että EU:n ympäristörikosdirektiivin 4 artikla kieltää yllyttämisen lainvastaiseen toimintaan: ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yllyttäminen ja avunanto 3 artiklassa tarkoitettuun tahalliseen toimintaan ovat rikosoikeudellisesti rangaistavia tekoja.” Tähän nähden kansanedustajien julkilausumat kommentit, jossa sakaali pitäisi välittömästi tappaa ja ”Nirri pois” voisivat olla tulkittavissa artikla 4 mukaiseksi yllyttämiseksi rikokseen. Se jäänee nähtäväksi, mikäli joku uskoo tätä pellekerhoa ja toteuttaa kehotukset. Toivottavasti ei, mutta mikäli näin käy, asia tarkistetaan tarvittaessa kansallisessa tuomioistuimessa ja aivan niin pitkällä kuin asia vaatii. Helteistä huolimatta nyt olisi se oikea hetki laittaa jäitä hattuun ja sakaalisoppa jäähtymään.