Jäitä hattuun ja lakikirja käteen


screenshot.03-03-2018 18.44.20Voisi helposti kuvitella, että asemassaan lainsäätäjänä kansanedustaja tuntisi lain. Totuus on valitettavan usein kuitenkin toinen, erityisesti kun on kyseessä sutta koskeva lainsäädäntö. Populismin kelkkaan on helppo hypätä ja vaatia ”kansan” suulla milloin mitäkin pykälää, etenkin jos seuraavan kauden edustuspaikka näyttäytyy epävarmana kauden aikana tehtyjen lehmänkauppojen myötä.

 

Demokraatti siteeraa Keskustan kansanedustaja Kurvista seuraavasti: ”Lakia täytyy muuttaa siihen suuntaan, että petoeläimen tappaminen olisi mahdollista pakkotilassa silloin, kun se tulee ihmisasutuksen lähettyville ja välittömästi uhkaa ihmisten tai kotieläinten turvallisuutta, Kurvinen sanoo.

Tarkastellaan seuraavassa sutta koskevaa, olemassa olevaa lainsäädäntöä: mistä se koostuu ja mihin se vaikuttaa. Suomen riistakeskus on koostanut lainsäädännöstä seuraavan, rakenteeltaan varsin selkeän esityksen, milloin susi voidaan tappaa:

screenshot.25-03-2018 11.25.04

 

 

Koska susi on riistaeläin (metsästyslaki 5§), se kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan ja sen metsästystä säätelee näin ollen metsästyslaki.

Metsästyslain 37§ mukaan mm. suurpedot ovat aina rauhoitettuja. Luontodirektiivin 12 artiklan mukaan ”1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet liitteessä IV olevassa a kohdassa olevia eläinlajeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi niiden luontaisella levinneisyysalueella ja kiellettävä:” Susi kuuluu Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella liitteeseen IV. Yhteisön jäsenmaana Suomi on velvollinen noudattamaan sitä, mitä on yhteisesti sovittu (Euroopan unionista tehty sopimus, artikla 4).

screenshot.25-03-2018 11.31.46

 

Rauhoituksisscreenshot.25-03-2018 11.41.05ta voidaan poiketa metsästyslain 41(a-e)§ mukaisesti. Sutta koskee a-pykälä. Pykälän sanamuoto tulee Euroopan unionin luontodirektiivistä, tarkalleen ottaen 16 artiklasta. Direktiivin 16 artikla alkaa seuraavasti: ”1. Jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella, jäsenvaltiot voivat poiketa 12, 13 ja 14 artiklan ja 15 artiklan a ja b alakohdan säännöksistä

Metsästyslain 41a§ (sutta koskeva) alkaa seuraavasti direktiivin sanamuotoa mukaillen: ”Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella, 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ahman, suden, karhun, saukon, ilveksen, euroopanmajavan, hallin, kirjohylkeen, itämeren norpan, hillerin, näädän ja metsäjäniksen pyydystämiseen tai tappamiseen”.

Tämä tarkoittaa seuraavaa:

  • kyseessä on suojelusta poikkeaminen, sillä lain tarkoitus on ensisijaisesti suojella sutta.
  • poikkeamiselle tulee olla lain tarkoittama peruste
  • poikkeaminen ei saa vaarantaa lajin suotuisan suojelutason saavuttamista tai säilyttämistä.

screenshot.25-03-2018 11.58.47

 

 

 

 

 

Kannanhoidollinen metsästys on mahdollista metsästyslain 41a§ 3 momentin mukaan. Katsotaan seuraavaksi mikä on lain sanamuoto: ”Sutta, karhua, saukkoa ja ilvestä koskeva poikkeuslupa voidaan myöntää myös tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi.”

Tämä tarkoittaa seuraavaa:

  • pyynti tulee yksilöidä, se on kohdennettava tiettyihin yksilöihin
  • pyyntiä tulee valvoa (metsästyslain 88§ mukaan: ”Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tulliviranomaisten sekä riistahallintolaissa tarkoitettujen metsästyksenvalvojien tulee toimialueellaan valvoa, että metsästystä koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan” ja yksilöinti toteutetaan mm. lupaehdoissa
  • lupaehto on sitova
  • pyyntiä tulee rajoittaa, jolloin pyyntiin oikeuttava yksilömäärä ilmoitetaan lupaehdoissa

Edellytykset ovat seuraavat:

  • ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua
  • suojelusta poikkeaminen ei vaaranna lajin suotuisaa suojelutasoa

Kotitehtävä: Miksi meillä ei kuluneena metsästysvuonna ole sutta metsästetty enää kannanhoidollisesti?

 

Siirrytään tarkastelemaan metsästyslain 41a§ 1 momenttia. Siinä on useampi alakohta:

1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi;

2) viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, vesistölle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi;

3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; tai

4) näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka eläintautien ehkäisemiseksi.

screenshot.25-03-2018 12.00.23

 

 

Esimerkkinä Luonnonvarakeskus hakee tutkimustarkoitukseen (pannoitus) luvat Suomen riistakeskukselta. Luke käyttää lain 4-kohtaa ”näiden lajien tutkimus-, koulutus-,....”

Jos susi aiheuttaa vahinkoa esim. kotieläimille, käytetään lain 2-kohtaa ”viljelmille, karjankasvatukselle,…”  Tätä vastaa luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan b-alakohta: ”b) erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, jotka koskevat viljelmiä, karjankasvatusta, metsiä, kalataloutta sekä vesistöjä ja muuta omaisuutta

Vastaavasti jos susi vaarantaa yleistä tarvallisuutta, käytetään metsästyslain 41a§ 3-kohtaa, jolle löytyy vastaavuus direktiivin 16 artiklan 1 kohdan c-alakohdasta: ”c) kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle”.

Edellä mainitut kannanhoidollinen ja niin sanottu vahinkoperusteinen metsästys ovat lain mukaan metsästystoimintoja. Muuta lain sallimaa metsästystä meillä ei sudelle ole.

 

Seuraavat toiminnot eivät ole metsästystä. Ne kuuluvat muun viranomaisen, eli poliisin toimivaltaan, joka ei siis ole Suomessa riistakantoja ja metsästystä säätelevä viranomainen. Poliisi ei anna määräystä poistaa eläin sen perusteella että sen runsaudesta on jossain tietty mielikuva. Poliisi on viranomainen, jonka tehtävä on ylläpitää ja valvoa turvallisuuta. Mikäli eläin (mikä tahansa eläin, ei vain susi) aiheuttaa välitöntä vaaraa tai eläinsuojelulliset syyt (eläimen vakava loukkaantuminen), saattaa olla että poliisin toimintakynnys ylittyy.

screenshot.25-03-2018 12.15.32

 

 

Antti Kurvisen (kesk.) mukaan monet kokevat ”suurena epäoikeudenmukaisuutena” sen, että jos susi hyökkää pihalla kotieläimen kimppuun, ei voi oikein tehdä mitään.

–Ihmisen järki sanoo, että pitää toimia, mutta riski on rikossyytteestä, jos eläimen tappaa ja ampuu, kuten sellainen peto pitää silloin tappaa ja ampua.”

Kurvinen sanoi ymmärtäneensä, että Ruotsissa pihalle tulevan suden saa ampua, jos se uhkaa ihmistä tai kotieläintä. Hän halusi tietää, voidaanko samanlainen lainsäädäntö saada myös Suomeen.

Leppä antoi ymmärtää, että laki on jo nykyisellään vastaava Suomessa.

Ministeri Leppä on oikeassa. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.

Ja Kurvinen on väärässä. Meillä siis on jo tällainen laki. ”– La­kia täy­tyy muut­taa sii­hen suun­taan, et­tä pe­to­e­läi­men tap­pa­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta pak­ko­ti­las­sa sil­loin, kun se tu­lee ih­mi­sa­su­tuk­sen lä­het­ty­vil­le ja vä­lit­tö­mäs­ti uh­kaa ih­mis­ten tai ko­tie­läin­ten tur­val­li­suut­ta, Kur­vi­nen to­te­aa.

Katsotaan seuraavaksi mikä pakkotilalainsäädäntö on. Rikoslaki 4 luku liittyy vastuuvapausperusteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettyjen olosuhteiden vaikutuksesta toiminta, joka muutoin olisi rikos, on oikeutettu.

Rikoslaki 4 luku, 5§: ”Pakkotila

Muun kuin edellä 4 §:ssä tarkoitetun, oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet.

Miksi tästä seuraa rikostutkinta? Koska muutoin lainvastaisesta toiminnasta on säädetty rikoslaissa rangaistus.

Pakkotilapykälää sovelletaan esim. silloin kun veneesi kaatuu syysmyrskyssä ja pelastaudut lähimpään saareen. Jotta et kuolisi hypotermiaan, rikot saaressa olevan kesämökin ikkunan, siirryt sisätiloihin ja teet tulisijaan tulen lämmitelläksesi. Kyseessä on pakkotila. Pelastat oman henkesi, vaikka vahingoitat toisen omaisuutta.

Ellei pakkotilapykälää olisi, syyllistyisit murtautumiseen. Sinä saisit tuomion, mitä voitaisiin pitää kohtuuttomana ja yleisen oikeustajun vastaisena. Kuitenkin, ellei rikostutkintaa suoritettaisi, mikä tahansa murtautuminen voitaisiin selittää pakkotilana.

Rikoslaki 4 luku 5§ 2 momentti: ”Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat.”

Vastaavasti naapurisi ei voi suin päin ampua koiraasi, joka karkaa hänen pihaansa aiheuttamatta mitään vaaraa tai vahinkoa kenellekään, mikäli katsotaan että pakkotilan edellytykset eivät täyty. Pakkotilalainsäädäntöä markkinoitaessa on hyvä käyttää kuitenkin harkintaa, myös ministeritasolla, sillä mikä tahansa tilanne ei ole pakkotila. Mikäli pakkotilan käyttö kehittyy ”ilmiöksi”, on syytä on tietoinen siitä, että teko ilman rikollista tarkoitusta vaikuttaa yhtä paljon kokonaiskuolleisuuteen kuin mikä tahansa muukin suojelusta poikkeaminen.

Kotitehtävä: Miksi on kaikkien etujen mukaista, että myös pakkotilan kyseessä ollen suoritetaan tutkinta?

 

Tarkastellaan seuraavaksi poliisin antamia määräyksiä. Ne voidaan periaatteessa jakaa kahteen osaan. Käsitellään ne erikseen.

screenshot.25-03-2018 17.06.07

 

Ensinnäkin poliisin tehtäviksi on poliisilain 1 luvun 1§ mukaan määritelty mm. seuraavaa: ”Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. ” Tehtäviin ei siis ole määritelty susikannan sääntelyä, tai minkään muunkaan riistaeläimen kannanhoitoa.

Nämä tehtävät on määritelty riistahallintolaissa ja ne kuuluvat Suomen riistakeskukselle: ”Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.

Poliisilain 2 luvun 16§ mukaan ”Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni ja viimesijaisena keinona lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle taikka vakavasti vaarantaa liikennettä. Eläin saadaan lopettaa myös, jos sen hengissä pitäminen olisi ilmeistä julmuutta sitä kohtaan.” Poliisin toimivalta perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Poliisia tehtävässä avustava SRVA ei ole toiminnaltaan metsästystä, vaan viranomaisjohtoista virka-apua poliisille. Poliisilakia ei voida käyttää metsästyslain asemasta eikä tapauskohtainen arviointi suinkaan aina ole olosuhteet huomioiden yksiselitteistä. Oikeuskansleri on viimeksi ottanut kantaa poliisin antamiin määräyksiin koskien 27.12.2015 – 19.2.2016 Itä-Suomen poliisin antamia 14 lopetusmääräystä, joista kansleri totesi täysin ongelmattomia olevan kuitenkin vain kolme tapausta.

 

Viimeisenä tarkastelussa on eläinsuojelulaki 14§:

screenshot.25-03-2018 17.33.53

 

 

Eläinsuojelulain 14§, 4 momentti: ”Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jos eläin on kuitenkin sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan.” Tässä ei liene mitään epäselvää?

Kotitehtävä: Koska kirjallisissa kysymyksissä ovat nousseet esiin valitukset, mietitään hetki niitä. Missä kaikissa edellä esitellyissä toiminnoissa on valitusoikeus (sekä metsästyslaki, että poliisi- ja eläinsuojelulaki)? Mihin lakiin se liittyy ja kenellä se (valitusoikeus) on? Toisin sanoen, kuka voi valittaa?

 

Tukiopetus kansanedustajille:

  • Miksi susihavaintoja on tällä hetkellä paljon?

Vastaus: Suden elämän perusyksikkö on lauma, joka muodostuu lisääntyvän parin (uros ja naaras) ympärille näiden pennuista, usein laumaan kuuluu myös kolmas aikuinen, niin sanottu ”lastenhoitaja”, joka huolehtii myös pennuista. Lauman aluetta kutsutaan reviiriksi, joka on Suomessa keskimäärin 700-1000 neliökilometriä. Reviirin koko riippuu ravintotilanteesta, alueen topografiasta, infrastruktuurista, ym. tekijöistä. Koska on reviiri on laaja ja pentujen kasvaessa sudet liikkuvat paljon, havaintoja tulee. Nyt käsillä on suden lisääntymisaika, jolloin viime kesän pennut jättävät synnyinlaumansa ja lähtevät etsimään omaa elämäänsä. Lisääntyvä pari valmistautuu uutta pentuetta varten. Susilauman koko ei siis kasva edellisten vuosien pentueista, koska nuoret eivät laumaan jää. Pentueiden koko kylläkin vaihtelee vuosittain, jolloin laumassa voi olla esim. 6-10 yksilöä riippuen sen hetkisen pentueen suuruudesta ja pentujen selviytymisestä.

Nuorten yksilöiden jättäessä synnyinlaumansa nämä hieman ”hölmöt” ja kokemattomat sudet saattavat ”törmätä” helpommin myös ihmistoimintoihin. Yksinäisen suden käynti asutusaslueen tuntumassa ei tarkoita sitä että paikalle olisi muodostumassa reviiri.

Havaintomäärä ei suoraan kerro yksilömäärästä mitään. Samasta yksilöstä voi olla useita havaintoja. Tiheän asutuksen alueella havaintoja tulee luonnollisesti enemmän, koska havainnoijien määrä myös kasvaa.

  • Eikö mitään voi tehdä, jos susi hyökkää pihamaalla kotieläimen kimppuun?

Vastaus: Katso ystävällisesti edellä käsitelty lainsäädäntö. Mikäli alueella liikkuu susia, tai on susireviiri, lemmikkieläinten vapaata ulkoilua on syytä rajoittaa. Sitä on syytä rajoittaa muutoinkin pian käsillä olevan lisääntymis- ja pesimäajan vuoksi, jolloin lakisääteisesti mm. koira tulee pitää kytkettynä.

Tuotantoeläimiä varten Suomen riistakeskukselle voi jättää anomuksen sähköistetystä petoaidasta. Hakemuksen saa tästä linkistä.  Nyt ennen laidunkauden alkua aitaamisen suunnittelu on hyvä aloittaa ja hakemus kannattaa laittaa vireille hyvissä ajoin.

On hyvä muistaa, että riistakeskuksen poikkeusluvalla, tai poliisin määräyksestä ammuttu susi on vahinkojen ennaltaehkäisyyn huono vaihtoehto, joten siihen kannattaa hakea pysyvämpää ratkaisua. Oikein asennettu ja toimiva petoaita on tehokas keino laidunvahinkojen ennaltaehkäisyyn.

screenshot.03-03-2018 18.32.14

On anteeksiantamatonta käyttää ihmisten huolia omien, itsekkäiden tarkoitusperiensä saavuttamiseksi ja uskotella äänestäjille ikään kuin lainsäädäntöä muuttamalla voitaisiin saavuttaa jokin muu asiain tila. Eduskunnan toimivallassa esimerkiksi ei ole säätää suojeltavien lajien muutoksista eri liitteisiin. Sen sijaan suojelutoimia tehostamalla on mahdollista saada populaation elinvoimaisuus sille tasolle, että ne kestävät myös laajemmat poikkeustoimet, toisin sanoen runsaamman metsästyksen. Karhu ja ilves ovat samassa liitteessä kuin susi.

Vaikka äänestäjien muisti on joskus valitettavan lyhyt, kannattaa silti markkinoida niitä menetelmiä, joilla on saavutettavissa pidempiaikaisia vaikutuksia. Yllättäkää joskus ja yrittäkää edes.