Söikö susi Suomen hirvet?


Petovihamielinen kirjoittelu tiivistyy usein viheliäiseen tulevaisuudennäkymään siitä, että susi syö kaiken. Se on verenhimoinen, kyltymätön peto, joka käytännössä syö minkä tahansa eteensä tulevan alkaen lajitovereista ja koirista aina viljasäkkeihin ja kynnysmattoihin. Suden ruokahalu onkin ollut vuosien saatossa yleinen huolenaihe.

screenshot.24-07-2017 19.34.39

Turun sanomat 4.2.2011.

 

 

 

 

 

 

 

 

Sosiaalisessa mediassa esiintyy säännöllisesti huikeita skenaarioita siitä miten sudet tai yleensä pedot tyhjentävät Suomen metsät kaikesta riistasta.

screenshot.24-07-2017 08.30.51screenshot.24-07-2017 19.14.00 screenshot.24-07-2017 19.14.44

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hirvet ovat joko loppuneet tai loppumassa. Tai ainakin ne loppuvat lähiaikoina susipopulaation ruokahalun kasvaessa. Virallisen riistakonsernin edustus ei asiaa juuri toisin näe.

screenshot.24-07-2017 19.48.45

Tuupovaaran riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilön näkemys riistatilanteesta.

 

 

Miten lienee asian todellinen laita? Ovatko hirvet Suomesta loppumassa? Uhkaako maatamme riistatyhjiö, kuten 1800-luvun lopulta vuosisadan vaihteeseen tultaessa? Tilanne ei kuitenkaan vaikuta lainkaan niin huolestuttavalta kuin mitä some-kirjoittelu antaa ymmärtää.

 

 

 

 

 

 

 

 

screenshot.24-07-2017 19.57.29

 

Vaikka viime talven susijahtien lupaperusteissa kantavana voimana olivatkin sosiaalisperusteiset syyt, säilyvät riistakannat kestohuolenaiheena useissa lupahakemuksissa. Kun tarkastellaan hirvieläinten kannankehitystä ja lupamäärien kehitystä, eivät hakemuksissa esitetyt skenaariot riistakantojen hupenemisesta petojen vuoksi saa oikein tuulta purjeisiinsa.

 

 

 

 

Otetaan seuraavassa tarkasteluun muutamia hakemuksia, päätöksiä ja hirvieläimille myönnettyjä lupia alueittain:

Suomen riistakeskus Pohjanmaa:

Päätös: 2017-1-300-01099-7 Haettu susi 1 kpl, myönnetty susi 1 kpl. 31.1.2017, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka:

”Valkohäntäpeurat ovat muutamilla alueilla hävinneet susien voimakkaan metsästyspaineen vuoksi. Koskuen metsästysseuran alueella oli ennen hirvijahtia runsaasti hirvihavaintoja ja riistakamerakuvia hirvistä, vähän ennen hirvijahtia havainnot lähes loppuivat, isommista aikuislaumoista oli havaintoja mutta naaraat vasojen kanssa olivat vähissä, syynä pidettiin susien metsästyspainetta.”

screenshot.24-07-2017 20.15.25

 

 

 

Suomen riistakeskus Pohjanmaa on myöntänyt Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle ennätysmäärän lupia hirvieläinten pyyntiin syksylle 2017. Hirvilupiin lisäystä 1200. Valkahäntäkauriin(peuran) pyyntilupia myönnettiin seuraavasti: ”Suomen riistakeskus on myöntänyt maakuntien alueille yhteensä 459 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Määrä kasvoi viimevuodesta 121 pyyntiluvalla ja nyt myönnetty määrä on historian suurin.

 

Suomen riistakeskus Satakunta:

Päätös 2017-1-550-01081-5. Haettu susi 8 kpl, myönnetty susi 1 kpl. 1.2.2017, Huittinen, Loimaa, Köyliö:

Susilauma on vaikuttanut voimakkaasti alueella tapahtuvaan metsästykseen. Suuressa osassa lauman reviiriä on koirametsästys ja koirien koulutus loppunut kokonaan. Osalta hakemusaluetta sudet syöneet valkohäntäpeurakannan loppuun. Myös alueen metsästysmatkailu susien vaikutuksesta käytännössä loppunut.”

screenshot.24-07-2017 20.24.48

 

 

 

Suomen riistakeskus Satakunta on myöntänyt hirvieläimille lupia seuraavasti: ”Hirvilupiin lisäystä 20 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaiseman kanta-arvion mukaan riistakeskuksen Satakunnan toimialueella talvehti tänä vuonna noin 4 100 hirveä.  Arvion mukaan hirvikanta on tihein Satakunnan rannikkoseudulla, mutta kasvussa myös sisämaassa… Valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä kuten myös saalismäärä on kasvanut Satakunnan toimialueella jo useiden vuosien ajan…  Tiheimmät peurakannat tavataan alueen peltovaltaisissa eteläosissa, mutta kanta on vahvistumassa myös alueen muissa osissa.  Tulevalle kaudelle pyyntilupamäärää nostettiin noin 25 prosentilla viime kauteen nähden.

 

Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala:

Päätös: 2017-1-400-01003-3. Haettu susi 4 kpl, saatu 1 kpl. 9.1.2017, Juuka, Rautavaara, Nurmes, Kaavi, Juankoski:

Susilauman pääreviirialueella metsästää 25 seuraa, joiden hirvikiintiö oli syksyn jahdissa n.  50 yksilö  ja susilaumalle ko. alueelta varattiin 70 hirveä. Käytössä olleenkin lupamäärän metsästys oli erittäin vaikeaa mm. koirametsästys lähes mahdotonta. Jos lauman kokoa ei pienennetä niin vuoden 2017 jälkeen alueella ei tule olemaan metsästettävää hirvikantaa… Lauman koko on kasvanut niin merkittävästi, että se on uhka alueen hirvikannalle.”

screenshot.24-07-2017 20.45.59

 

 

 

 

Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala on myöntänyt toimialueelleen hirvilupia seuraavasti: ”Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan 1796 hirvenpyyntilupaa tulevalle metsästyskaudelle. Myönnetyillä luvilla on mahdollista kaataa noin 2100 hirveä. Määrä on selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin pyyntilupia oli käytettävissä 1030 ja hirviä kaadettiin 1358 kpl. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.

Tulevan syksyn metsästyksen tavoitteena on pienentää hirvikantaa maakunnan länsiosassa. Lupamäärää on läntisellä hirvitalousalueella nostettu 77 % edellisvuodesta.

Suomen riistakeskus Uusimaa:

Päätös: 2017-1-600-01026-0. Haettu susi 2 kpl, saatu 1 kpl. 27.01.2017, Salo, Raasepori:
Reviirialueella on useita toimijoita, jotka myyvät metsästystapahtumia ja riistanlihaa osana elinkeinotoimintaansa. Lisäksi monet alueen metsästysseurat myyvät riistanlihaa, josta taloudellinen hyöty tulee sekä seuroille että alueen maanomistajille metsästysvuokran tai muun vastaavan hyödykkeen kautta. Sudet vähentävät metsästysmahdollisuuksia rajusti ja aiheuttavat täten taloudellista vahinkoa.

screenshot.24-07-2017 21.07.33

 

 

 

Alueen hirvikannassa on voimakas sukupuolivinouma, jota pyritään hillitsemään ja korjaamaan. Valkohäntäpeuralle lupia myönnettiin lisää:  ”Valkohäntäpeuralupien määrä puolestaan nousi noin seitsemällä prosentilla.

 

Ei uhkaavaa riistatyhjiötä?

Lupahakemusten mielensäpahoitus susien tyhjiksi syömistä metsistä ei korreloi pyyntilupien huiman nousun suhteen. Pitääkö selitystä siis etsiä muualta? Ylen artikkeli Rengon susi-illasta 27.1.2017 tarjoaa yhden vaihtoehdon:

Metsästäjät ovat panostaneet isoilla summilla metsästysmajoihin ja haluavat harrastaa peuran, hirven ja pienpetojen metsästystä. Monessa seurassa tehdään ruokintaa suurilla rahoilla.

– Sudet vievät sen, mitä me olemme suurella työllä saaneet aikaiseksi tänne. Sudet syövät keskimäärin 365 päivää vuodessa. Metsästäjät eivät metsästä kuin pari-kolme kuukautta.

– Kyllä se harmittaa, kun sudet syövät meidän evästä. Ja kun se on niin raaka, se on se pahin homma siinä, huomauttaa Raimo Leppä.”

screenshot.24-07-2017 21.47.02

screenshot.24-07-2017 21.37.09

Suomen riistakeskuksen kyselytutkimus selvitti syksyllä 2016 kansalaisten susiasenteita. Kyselyn mukaan 23% vastaajista on valmis hyväksymään salametsästyksen mikäli suden saalistus kohdistuu hoidettuihin riistaeläimiin. Aiempi kyselytulos oli 26%. Asenteissa ei ole huomattavissa tilastollisesti merkittävää muutosta edelliseen kyselyyn (2014) verrattuna.

screenshot.24-07-2017 22.15.29

 

Luonnonvarakeskuksen riistasaalistilaston mukaan hirvieläimiä on metsäpeuraa lukuun ottamatta jäänyt metsästettäväksi riistaksi enenevässä määrin. Joten johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei syytä huoleen siis ole. Suden tai minkään muunkaan pedon osalta riistatyhjiö ei ole akuutti. Kuvassa tilasto vuosilta 2013-2016.

 

 

 

Laitetaan vielä loppuun kevennyksenä Suomen riistakeskus Pohjois-Karjalan päätös 25.11.2016 Joensuuhun, koskien tappolupaa kuudelle (6) sudelle. Hakemuksen perusteluiden mukaan laumassa on kolme (3) alfaparia.

screenshot.24-07-2017 21.51.50

 

Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala myönsi luvan yhden (1) suden tappamiseen.